Miksi kaikissa Suomen luonnonpuistoissa ei voi liikkua talvellakaan yhtä vapaasti kuin Kevolla tai Mallassa? 

Ensimmäisenä on tietysti syytä erottaa toisistaan kansallispuistot ja luonnonpuistot. Kansallispuistot ovat periaatteessa ihan samanlaisia luonnonsuojelualueita kuin luonnonpuistot. Erona on, että luonnon monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi kansallipuistoissa on annettu ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa.

Valtion alueilla sijaitsevat luonnonpuistot on perustettu palvelemaan ensisijaisesti luonnonsuojelun ja tutkimuksen tarpeita sekä suojelun sallimissa rajoissa myös opetusta.

Luonnonpuistot säilytetään luonnontilaisina vertailualoina tutkimusta varten, jotta luonnon omaa muutosta voitaisiin seurata ja siksi luonnonpuistot ovat pääosin suljettuja yleisöltä.

Voi vain kuvitella, miltä luonnonpuistot näyttäisivät, jos retkeily luonnonpuistoissa vapautettaisiin vaikkapa vain talvella ja väki ottaisi ”paikat haltuun” levittämällä puistot täyteen roskia. Roskaaminen on ollut kansallispuistojen puolella parin viime vuoden puhutuimpia aiheita, eikä se ole valistuksesta huolimatta tuntunut vähenevän.

Luonnonpuistojen rauhoitussäännökset ovat kansallispuistoja tiukempia ja luonnonsuojelulain 18 pykälän mukaan niissä ei saa liikkua erikseen osoitettujen reittien ulkopuolella ilman viranomaisen lupaa. Lupia myönnetään vain tieteellisiin ja opetuksellisiin tarkoituksiin.

Suomen 19 luonnonpuistoa on perustettu neljänä eri vuosikymmenenä. Vanhimmat Malla ja Pisavaara jo vuonna 1938 ja tuoreimmat 1980-luvulla. Luonnonpuistoja on perustettu usealla eri lailla, ja alueiden rauhoituksesta, hallinnasta ja hoidosta on säädetty usealla eri asetuksella.

Perustamislait ja -asetukset sekä uudempien lakien siirtymäsäännökset vaikuttavat siihen, mitkä rauhoitussäännökset kutakin luonnonpuistoa koskevat, ja sen vuoksi myös liikkumista koskevat määräykset voivat poiketa toisistaan.

Metsähallitus antaa kullekin luonnonpuistolle järjestyssäännön niihin perustuen. Lisäksi järjestyssäännössä on määräyksiä, jotka Metsähallitus on luonnonpuiston hallinnosta vastaavana viranomaisena maanhaltijan ominaisuudessa oikeutettu ja velvollinen antamaan.

Joissain luonnonpuistoissa on retkeilyreitti. Esimerkiksi Sompion luonnonpuiston läpi kulkeva reitti on osa historiallista Ruijanpolkua, jota seuraten saa yhä kulkea luonnonpuiston läpi. Joissakin luonnonpuistoissa, missä on retkeilyreitti, liikkumista on voitu rajoittaa järjestyssäännössä ajallisesti luonnonsuojelullisista syistä.

Ne luonnonpuistot, joissa on mahdollista myös rajoitetusti retkeillä, on esitelty Luontoon.fi -verkkopalvelussa. Sieltä löytyy myös luonnonpuiston voimassa oleva järjestyssääntö, joka kannattaa tarkistaa aina ennen retkelle lähtemistä.

Eikä tee pahaa, vaikka tarkistaisi ennen retkeä minkä tahansa luonnonsuojelualueen säännöt. Eipähän sitten aiheuta kohteelle ongelmia, jotka on kallista korjata.

Kuva: Jaakko33, CC BY-SA 3.0, via Wikimedia Commons

Lisää usein kysyttyjä kysymyksiä:

Milloin Lappiin tulee lunta? Pärjäänkö vaelluskengillä?
Pääseekö Riisitunturiin talvella kävellen?
Voiko Saanalle nousta lenkkareissa tai ilman suksia, onko sinne talvellakin käveltäviä polkuja?