Suomessa saatiin viime kauden hirvijahdeissa saaliiksi runsaat 42 500 hirveä, mikä on noin neljätoista prosenttia edellisvuotta vähemmän. Saaliin koko oli noin puolet tämän vuosituhannen alun huippulukemista ja runsaan neljänneksen pienempi kuin 2000-luvulla keskimäärin.

Suomen riistakeskuksen mukaan saalis pieneni eniten Pohjois- ja Itä-Suomessa, mutta hirvikannan pienentymisestä johtuen kaadettujen hirvien määrä väheni suuressa osassa maata.

Riistapäällikkö Jani Körhämön mukaan saaliissa oli kasvua vain Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen riistakeskusten alueilla.

Hirven pyyntilupia myönnettiin viime metsästyskaudelle noin kolmetoista prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hirvikantaa on viime vuosina pienennetty asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.

Luonnonvarakeskuksen viime keväänä antaman arvion mukaan pääosalla hirvitalousalueista hirvikanta oli tavoitellulla tasolla.

Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin noin 79 prosenttia. Pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Saaliista noin 45 prosenttia oli vasoja ja 55 prosenttia aikuisia hirviä. Kaadetuista aikuisista hirvistä 54 prosenttia oli uroksia ja 46 prosenttia naaraita.

Luonnonvarakeskus viime keväänä julkaisemassa kanta-arviossa kannan arvioitiin pienentyneen 10,5 prosenttia ja olleen metsästyksen jälkeen noin 82 100 hirveä (95 % luottamusväli 70 500–95 400 hirveä). Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 70 000–86 000 yksilön talvikantaan.

Seuraavan kerran kannan kokoa arvioidaan maaliskuussa.

51,2 miljoonalla eurolla hirvenlihaa

Riistakeskuksen mukaan hirvi on saaliin arvolla mitattuna maamme tärkein riistaeläin.

Riistakeskuksen erikoissuunnittelijan Mikael Wikströmin mukaan viime riistakaudella saadun hirvenlihan laskennallinen arvo oli noin 51,2 miljoonaa euroa, kun luullista lihaa saalista kertyi noin 5,6 miljoonaa kiloa. Karkeasti kilo per suomalainen (suomalaiset kuluttuvat vuosittain noin 80 kiloa lihaa per henkilö).

Eniten luullista hirvenlihaa saatiin talteen Lapissa, yli miljoonaa kiloa. Vähiten luullista lihaa kertyi Pohjois-Karjalassa eli noin 175 000 kiloa.

Hirvestykseen liittyy toisaalta myös muita arvoja, kuten virkistysarvo, joka usein liitetään vain retkeilyyn.  Riistakeskuksen laskelmien mukaan hirvenmetsästyksen virkistysarvo noin 76,8 miljoonaa euroa.

Laskennallisesti koko hirvenmetsästyksen arvo oli siis noin 128 miljoonaa euroa kaudella 2021-2022.

Hirvestykseen arvioidaan vuosittain osallistuvan runsaat 100 000 metsästäjää. Päättyneellä kaudella hirvenmetsästykseen käytettiin noin 735 000 henkilötyöpäivää.