Metsähallituksen tuoreen tilaston mukaan kansallispuistojen kasvu jatkui vuonna 2021 ja ensimmäisen kerran kansallispuistoissa mitattiin yli neljä miljoonaa käyntiä.

Kaikkien puistojen osalta tilastot eivät näytä yhtä kirkkailta. Käyntimäärät putosivat edellisestä vuodesta 22 kansallispuistossa ja 18 puistossa kävijöitä oli enemmän. Kun plussalle menneet puistot sijoittaa kartalle, on helppo havaita, että pohjoisessa käyntimäärät yleisesti lisääntyivät ja etelässä putosivat.

Toki eteläsuomalaisten puistojenkin joukossa on kansallispuistoja, joissa mitattiin enemmän kävijöitä. Tiilikkajärvi ja Koli ovat kuitenkin ainoita ns. kuivan maan puistoja, muut käyntimääriä lisänneet puistot sijaitsevat yleensä joko suoalueilla tai saaristoissa.

Metsähallituksen arvion mukaan pohjoisen kansallispuistojen kasvua selittää voimakkaasti kasvanut kotimaan matkailu, etätyön tekeminen kansallispuistojen läheisyydessä olevilla loma-asunnoilla ja kansallispuistojen ennätyksellinen suosio myös kesäkohteina.

Etelän puiston käyntimääriä verotti metsähallituksen mukaan luminen talvi, sillä etelän kohteissa latuja ja muita talvireittejä ylläpidetään vain harvoissa kohteissa. Myös kesähelteitä veikataan käyntimäärien verottajaksi etelän sisämaan puistoissa.

Mahdollisuuksien rajoissa, oman arviomme mukaan, voisi myös olla, että ihmiset yrittävät löytää kohteita, joissa olisi vähemmän ruuhkaa.

Sosiaalisesta mediasta haetaan nimittäin koko ajan vinkkejä nuotiopaikoista ja niiden ruuhkista sekä polttopuiden riittävyydestä. Some levittää myös tehokkaasti kuvia ruuhkaisista kohteista.

Suositut ja hiljaiset kansallispuistot 2021 (PDF-tiedosto, punaisella erottuvat puistot, joissa kävimäärät laskivat, vihreä kertoo suhteellisesti suuremmasta noususta)

Leveyspiiri 64 kulkee kartan yläosassa näkyvän Oulujärven eteläpuolelta. Sen alapuolelle jäävissä kansallispistoissa käyntimäärät laskivat yleisesti.

Viiden kärki säilyi

Kansallispuistoista suosituin oli edelleen Pallas-Yllästunturi, jossa kävi vuoden aikana lähes 700 000 ihmistä (699 200 kpl) eli noin 130 000 ihmistä enemmän kuin vuonna 2020.

Hyvänä kakkosena maaliin tuli Urho Kekkosen kansallispuisto 446 300 kävijällä. Nuuksio oli jälleen kolmantena, mutta siellä käyntimäärät putosivat yli 50 000 vierailulla (314 500).

Kärkipäässä sijoituksensa säilyttivät myös Kolin ja Oulangan kansallispuistot, mutta Repoveden kansallispuiston sijoitus muuttui, sillä siellä käyntimäärät putosivat vuoden aikana 60 000 kappaletta (172 900). Repovedestä ohi pyyhälsi Pyhä-Luoston kansallispuisto 232 700 kävijällä.

Suhteessa suurimman loikkauksen vuoden aikana teki Rokuan kansallispuisto, jonka käyntimäärät kasvoivat lähes kolminkertaisiksi edellisvuodesta. Rokualla pyöri vuoden aikana 62 600 ihmistä, kun vuotta aikaisemmin kävijöitä oli vain 22 300.

Rokuan sijoitus ”parani” suosituimpien kansallispuistojen listalla vuoden aikana reilusti, sillä vuotta aikaisemmin puisto rankattiin sijalle 34. Viime vuonna puisto nousi listalla sijalle 19.

Kartalle on merkitty kansallispuistot, joissa kävijämäärät nousivat.

Kuva: Metsähallitus, CC BY-SA 4.0, via Wikimedia Commons