Suomen Metsästysmuseon uudessa vaihtuvassa näyttelyssä esitellään metsästäjien käyttämiä hattuja vuosikymmenten varrelta.
Päähineet on koottu museon omista laajoista kokoelmista. Esillä on muun muassa hienoja huopahattuja koristeineen, arkisia lakkeja, hirvenhiihtopipoja sekä Suomen ensimmäinen punainen hirvilakki.
Valinnanvaraa riittää, ainakin nykyisin. Alkusyksyn sorsajahtiin metsästäjä nappaa kevyen lippalakin, hirvijahtiin punaisen tai oranssin ”kääntölätsän” ja kun kelit kylmenevät, valitaan mukaan punainen pipo.
Edustusjahtiin löytyy ehkä pramea huopahattu pinsseillä ja fasaaninsulalla, talven jänisjahtipakkasiin tuhti karvalakki. Tai sitten mennään sillä yhdellä ja ainoalla päähineelle, joka on aina erällä mukana, kelistä riippumatta.
Metsästysmuseon mukaan metsästäjän suhde päähineeseensä vaihtelee. Hattu voi olla funktionaalinen, käyttötarkoitukseensa sovitettu lämpöä eristävä tai tuulta ja vettä pitävä. Se voi olla myös käyttäjälleen rakas linkki aiempiin eräretkiin.
Tai sitten hattu on vain hattu, ilman symboliikkaa tai sen suurempia ominaisuuksia.
Jokainen hattu on kuitenkin päätetty laittaa päähän ja ottaa mukaan eräretkelle. Hattu on henkilökohtainen käyttöesine, jota ei ole tapana lainailla muille.
Suomen Metsästysmuseon näyttely esittelee päähineiden eri puolet: myssyjä, lakkeja, hattuja, lippiksiä, pipoja ja mitä ikinä metsästäjä on päähänsä asettanut. Näyttely kertoo, mitä hattu kantajalleen on merkinnyt.
Hattu jahtiin – metsästäjien päähineitä avautuu Suomen Metsästysmuseossa 27. tammikuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun 2022 asti.
Suomen Metsästysmuseon näyttelyt avautuvat yleisesti pari päivää hattunäyttelyä aiemmin eli 25. tammikuuta 2022 alkaen. Helmikuista koko perheen ulkoilutapahtuma Talvikkia ei museo tänä vuonna järjestä haastavan tautitilanteen takia.
