Kun kansallispuistolle valitaan tunnus, urakka ei ole ihan helppo. Monta eläintä tai kasvia on jo käytetty, mutta onneksi pinossa on vielä lajeja, joista valita.

Saaristomeren tunnuksessa lentää merikotka, Urho Kekkosen kansallispuistossa maakotka ja Riisitunturilla hiiripöllö. Seitsemisessä hiipii näätä ja Lemmenjoella ahma. Pyhä-Luostolla kuukkeli laskeutuu keloon ja Selkämerellä isokoskelo istuu kapearakkolevän eli pikkuhaurun päällä.

Osa lajeista ja eläimistä on ehkä käytetty maakuntien (19 kpl) tunnuksissa. Kirjavaan joukkoon kuuluu erilaisia maakuntaeläimiä-, lintuja, -kasveja, -kaloja ja jopa kiviä.

Jos ja kun Sallasta tulee vuodenvaihteen jälkeen Suomen 41. kansallispuisto, takana on pitkä työrupeama. Kansallispuiston valmistelutyöt aloitettiin jo syksyllä 2020 eli sen jälkeen, kun valtioneuvosto teki päätöksen puiston perustamisesta.

Yli vuosi sitten syntyi myös puiston tunnus, logo. Sen piirsi Peräpohjolan puistoalueen Pyhätunturin toimipisteen suunnittelija ja graafikko Anna Pakkanen.

– Kansallispuistoja ei perusteta kovin usein, joten olin onnekas, että pääsin piirtämään Sallan kansallispuiston logon.

Pakkasen titteli puolen Lapin kokoisella puistoalueella on suunnittelija, mutta ammatiltaan hän on graafinen suunnittelija.

– Toimenkuvaani kuuluu graafikon töiden ohella (mm. kuvitukset, maasto-opasteet, näyttelytaitot, esitteet ja kartat) myös esimerkiksi näyttely- ja auditoriotekniikka ja  viestintä. Vastaan myös alueemme retkikohteiden verkkosivuista.

Vanhat metsät ja eräperinne

Pakkasen mukaan Sallaan tulevan kansallispuiston tunnuslaji valittiin työryhmässä, jossa oli edustajia kaikista Metsähallituksen toiminnoista, joille kansallispuiston perustaminen kuuluu.

– Erityisesti valinnassa painoi alueen vanhoihin metsiin leimallinen laji, jonka pitää edustaa hyvin kansallispuiston lajistoa.

Toinen tärkeä seikka valinnassa oli, että laji eroaa muiden kansallispuiston tunnuslajeista. Matkan varrella joukosta putosivat pois ne ehdokkaat, jotka eivät edustaneet hyvin aluetta tai muistuttivat olemassa olevia tunnuseläimiä tai logoja.

Tunnuseläimeksi valikoitui metso.

– Lajin lopullisessa valinnassa painoi Sallan vahva eräperinne, jota riistalaji metso myös edustaa.

Pakkasen mukaan suurin osa kansallipuistojen logoista on metsähallituksen graafisen suunnittelijan Jari Kostetin käsialaa, ja logojen visuaalinen ilme, muoto, tekstin sijoittelu ja fontti on määritetty tarkkaan.

– Sallan kansallispuiston logon värit johdettiin yhdestä Sallan matkailun brändiväristä. Ajatuksena oli, että alueen viestinnässä olisi löyhä yhtenäisyys. Sattumaa oli, että tumma turkoosin väri sopi hyvin metsoaiheeseen. Tai ehkä juuri aiheen takia sen saattoi valita logon väriksi.

Tunnistettava ja yksinkertainen

Pakkasen mukaan logossa ei saa olla liikaa värejä, jotta se on tarpeeksi tunnistettava ja yksinkertainen. Liian pelkistetty värimaailma on toisaalta taas tylsä.

– Ukkometson tunnusomainen punainen silmäkulma oli tärkeä saada oikealla värillä, ja jotta se ei jäisi liian pieneksi tehopilkuksi, löytyy sama väri auringosta.

Pakkasen mukaan punainen aurinko on matalalta paistava, nouseva tai laskeva kevään aurinko. Sen tarkoituksena on toisaalta symboloida myös keskiyön aurinkoa, vaikka turkoosin maiseman voi  mieltää talviseksi.

– Sallassa ollaan luonnonrauhan keskellä, jolloin eri vuodenaikojen valoilmiöt korostuvat. Alueelle – myös tulevan kansallispuiston sisälle tai rajalle – on viimeaikoina rakennettu muun muassa luonnonilmiöiden katselupaikkoja.

Sallan kansallispuiston tunnuksen on tehnyt graafinen suunnittelija Anna Pakkanen, jonka toimipisteenä on Pyhätunturi.

Metson katseella on merkitys

Tunnuksissa kaikella on yleensä merkitys. Kuten vaikkapa metson asennolla ja katseen suunnalla.

Sallan logossa metso katsoo vasemmalle, mikä tarkoittaa visuaalisessa maailmassa menneisyyteen katsomista. Kuvallinen tulkinta pohjautuu länsimaiseen lineaariseen aikakäsitykseen sekä myös tapaan lukea kuvia ja tekstiä vasemmalta oikealle.

Vasemmalla olevat asiat jäävät taakse, oikealla suunnataan eteenpäin, tulevaisuuteen.

– Ajatuksena on näin ottaa myös Sallan alueen historiaa mukaan. Salla Wilderness Parkissa, entinen Poropuisto, olevaa Metsähallituksen näyttelyä uudistetaan ja sinne on myös tulossa osio, jossa kerrotaan alueen historiasta.

– Itse kuva-aiheen sommittelu mukailee todellista Sallan kansallispuiston ylänkömaisemaa, esimerkiksi Kaunisharjulta. Harjun tai vaaran laelta näkyy vanhojen kuusten lomasta tunturimaisemia.

Vaikka Sallan kansallispuistolla on jo tunnuseläin ja logo, ihan kaikki ei ole vielä valmista.

Pakkasen mukaan kansallispuiston sisälle jäävien reittien, palvelurakenteiden ja opasteiden kunnostustyö alkaa vasta kansallispuiston perustamisen jälkeen. Valmista tulee suunnitelmien mukaan muutaman vuoden päästä.