Testaillessani aikoinaan erilaisia perhoja soutuveneen perässä totesin jo muutaman kimallesuikaleen tuovaan perhoon hirmuisesti välkettä ja elävyyden tuntua.

Supertinseleiden tultua suosioon, tuli niitäkin soudettua, ja saalistakin saatua.

Kaveri kokeili moottoriuistelussa sitomiani perhoja ja sai kaloja myös tinselillä, joka oli sijoitettu vajaan metrin tapsiin esimerkiksi ison Professori-lusikan perään.

Yksi potkurivirrassa hyvin erottuva ja hyvältä näyttänyt oli Supertinseli. Silloiset tinseliperhot olivat nykyisiin verrattuna pieniä, hoikkia ja karkeasta tinselistä tehtyjä, eikä hienoja silmiäkään ollut.

Tinseliperhon sitominen ei ole kovin vaikeaa: pieniä kimallekimppuja koukulle, takaa ohuemmin, eteen tuhdimmin. Sidonnan edetessä perholle saksitaan hahmoa. Realistiset silmät sekä liimapää kruunaavat jäljitelmän.

Tinselien sidonta vaatii kuitenkin välittömän jälkisiivouksen, muuten kimallesilppua on huusholli täynnä, soppalautaselta sänkyyn saakka.

Pertti Kanervan sitoman Vetotinselin resepti ja sidontaohje on Erän numerossa 11/2021.

vetotinseli_perho

Perhon koko pää kuorrutetaan UV-liimalla. Kuorrutuksen voi tehdä useampana kerroksena.