Tuotantojohtaja Jan Fagerström nostaa heloitusvaiheessa olevan Marino Juniorin ilmaan veneen keulasta ja arvioi painoa kymmenien vuosien kokemuksella. 

”Kahdeksankymmentäyksi ja puoli kiloa”. 

Paljon enempää valmistuslinjalta viimeistelyyn pyörähtäneen veneen ei pitäisikään tässä vaiheessa painaa, vaikka siitä puuttuu istuimena toimiva säilytystilan tai kalasumpun luukku. 

Laminaattivalmis valmis Marino Junior painaa, jos se on tehty oikein, 80-82 kiloa. 

 – Jos vene painaa enemmän, siihen on pistetty valmistusvaiheessa liikaa hartsia, Fagerström sanoo. 

 Olemme tulleet Marino Oy:n tuotantotiloihin Sipoon Söderkullaan selvittämään, miten veneitä tehdään ja miksi valmis Junior voi maksaa 2490 euroa. 

 Tehtaalla valmistuvat syksyn viimeiset Marino Juniorit ja joukossa on myös vene, joka luovutetaan ensi keväänä Kala21-kilpailun voittajalle. 

 Hyllyyn tehdään poikkeuksellisesti kymmenen veneen sarja. Poikkeukselllisesti siksi, että jos veneitä ei ole tilauksessa vähintään viisi kappaletta, niitä ei tehdä. 

Juniorin näköismalliin perustuvat ja nykyisin käytössä olevat muotit ovat 1970-luvulta. Hyvin huollettuina muotit voivat kestää jopa 50 vuotta.

Muotit 1970-luvulta 

Marino Junioria on valmistettu vuodesta 1967, mutta sitäkin vanhempi on ollut lesti, josta ensimmäinen muotti tehtiin. 

Marinon logo, joka löytyy myös Juniorin keskipenkin luukusta, on Jan Fagerströmin äidin, Kittyn käsialaa. Logon syntyä edelsi suunnittelukilpailu, jonka tuloksia ei hyväksytty, mutta Kittyn tussilla piirtämä venepukki oli logoksi täydellinen.

Puusta tehty Juniorin näköismalli päätyi polttopuuksi, mutta muotit voivat säilyä hengissä jopa 50 vuotta, jos niitä hoidetaan ja huolletaan hyvin. 

– Juniorissa on menossa toinen tai kolmas setti eli muotit on tehty ehkä 70-luvulla. Ilman huoltoa muotitkaan eivät kestä, sillä vahaukset ja irrotusaineet vaikuttavat niihin, Fagerström selvittää. 

 Neljä metriä pitkän ja puolitoista metriä leveän Juniorin valmistus alkaa kahdeksan milliä paksusta muottihartsista tehdyn muotin vahauksella. Ilman sitä muotin päälle tulevaa lasikuitua ei muotista irroteta. 

Vahauksen jälkeen muotin pintaan maalataan ns. gelcoat eli pintaväri, joka antaa veneelle halutun värin ja ulkopinnan. Juniorin tapauksessa se on valkoinen. 

Gelcoat suojaa alle tai päälle tulevaa laminaattia vedeltä ja kolhuilta ja Juniorissa pintaan on haluttu paras mahdollinen kosteudenkesto, kuten myös UV-kesto. Fagerströmin mukaan käytössä on korkealaatuisin markkinoilla oleva gelcoat. 

Lasikuitua rullalla! Lasikuitua on Juniorista noin kolmasosa ja kaksi kolmasosaa on polyesterihartsia, gelcoatia (pintaväri) ja topcoatia (pinnoite). Oikea sekoitussuhde pitää veneen elastisena.

Vain kuitu jäykistää 

Kun gelcoat on kuivunut, alkaa lasikuidun laminointi. Muotin päälle levitetään polyesterihartsia, jonka päälle levitetään käsin lasikuitumattoa. Hartsiksi on valittu laatu, jonka kutistuma on pieni. 

Lasikuitumatot laminoidaan muottiin polyesterihartsilla, jonka kanssa pitää olla tarkkana. Jos hartsia pistetään liikaa, lisääntyy vain veneen paino, mutta ei sen kestävyys.

 – Kutistuma voi pilata koko tuotteen tai jos lasikuitu laminoidaan liian aikaisin. 

Tässä vaiheessa veneeseen voi tulla myös liikaa painoa, mikä tarkoittaa, että hartsia on levitetty alustaan aivan liikaa. 

 – Junior on tehty kevyeksi ja sen pitää olla helppo käsitellä. Paino ei tarkoita lisää kestävyyttä. Vain lasikuitu jäykistää, hartsi ei, sillä saa vain painoa, Fagerström sanoo. 

Erilaisten pintojen ja kerrosten oikea sekoitussuhde pitää veneen elastisena ja Juniorissa se tarkoittaa, että veneestä kolmasosa on lasikuitumattoa ja kaksi kolmasosaa polyesterihartsia, gelcoatia ja topcoatia. 

 Juniorissa jäykkyyttä lisää myös laudoitusta jäljittelevä muoto. 

 Vene on ns. limisaumajäljitelmä, erittäin jäykkä, mutta kevyt. Muoto ei muutu, vaikka veneen nostaisi ilmaan keulasta, perästä tai laidasta keskeltä venettä. 

Jan Fagerström esittelee kaikkien Junioreiden pohjaan kiinnittevää mäntyköliä, joka pitää veneen suuntavakaana ja suojaa venettä myös kulumiselta. Kölin vaihtoväli on 25-30 vuotta.

Kolmen päivän urakka 

 Yksi Marino Junior syntyy noin kolmessa päivässä. 

 Valmistusvaiheisiin kuuluvat kölin ja peräpeilin tuplalaminointi, ponttonien ja penkkien laminointi ja raakalaminaatin hionta sen jälkeen, kun vene on kuivunut  yön yli. 

Ennen viimeistelyä veneen pohjaan on asennettu männystä tehty oksaton puuköli, joka suojaa venettä rantakallioiden ja hiekan kulutukselta. Vaihtoväli puukölillä on 25-30 vuotta. 

Kölin ansiosta vene on soudettaessa suuntavakaa.

Topcoatin eli pinnoitteen maalauksen jälkeen veneet siirtyvät trimmaukseen, jossa viimeisetkin nystyt ja aukot hiotaan. Sen jälkeen Junioreihin kiinnitetään helat. 

Erilaiset helat ja kahvat odottavat kiinnittämistään Junioriin.

Standardimalleissa se tarkoittaa muun muassa kiinnityskahvoja, hankainholkkeja, erilaisia hyväksyntämerkkejä (kuten CE), pohjaproppuja ja keskipenkin lukittavaa luukkua. 

Toiveiden perusteella esimerkiksi veneen keskipenkin luukun alla olevasta säilytystilasta voidaan tehdä tulpalla varustettu kalasumppu tai lisätä veneeseen toiset hankaimet. Veneeseen on saatavilla myös keulasuoja. 

 Tässä vaiheessa valmiina on meriläismallinen, noin 90 kiloa painava tasaperäinen vene, jonka pituus on neljä metriä ja leveys 1,5 metriä ja jonka pohjan noste ei hinaa vettä perässään eli Junior liukuu hyvin sekä soudettaessa että moottorilla. 

Kaikki valmistusvaiheet sisältävät pelkkää käsityötä. Myös lasikuitumattojen laminointi, yksi tärkeimmistä työvaiheista. 

– Ruiskuttamalla saadaan samannäköinen tuote, mutta ei yhtä hyvä, Fagerström sanoo. 

Jonas Pihlström on viimeistelemässä Junioreita eli meneillään on helojen ja merkkien kiinnitysvaihe ja viimeistenkin nystyjen ja särmien hionta. Myös Pihlström kuuluu nykyisin yhtiön osakkaisiin.

Lue lisää: Kala21-kilpailun pääpalkinto on Marino Junior.  Osallistu Kala21-kilpailuun Erän verkossa.

Miten työntekijöistä tuli osakkeenomistajia? (Kauppalehden juttu)