Metsähallituksen mukaan Paula-myrskyn kaatamat puut jätetään Kylmäluoman luonnonmetsissä pääosin paikoilleen. Alueen talouskäytössä olevien monikäyttömetsien kaatunut puusto sen sijaan korjataan.

Retkeilyreittejä koskevia suunnitelmia on tarkoitus tarkentaa syksyn aikana, mutta muutoksia on tulossa. Kaatuneiden puumassojen takia osaa reiteistä ei pystytä avaamaan, vaan niitä linjataan uudelleen.

Retkeilyreitit ovat tällä hetkellä edelleen suljettuna, eikä reittejä ole mahdollista avata tänä syksynä. Tavoitteena on saada talvella hiihtolatu ja kelkkareitit käyttöön.

Kylmäluoman Retkeilykeskuksessa leirintäalue ja suurin osa mökeistä ovat matkailijoiden käytössä. Kalastaminen on mahdollista Iso-Pajuluomassa.

70 prosenttia metsistä meni nurin

Kesäkuussa alueen yli pyyhkäissyt myrsky kaatoi noin 70 prosenttia Kylmäluoman alueen boreaaliseksi luonnonmetsäksi luokitelluista metsistä. Tuhon laajuus on samaa luokkaa taloustoiminnan piirissä olevissa metsissä.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Luonto ja alueidenkäyttö -yksikön päällikön Eero Melantien mukaan Kylmäluoma on Natura-alue ja suojeluperusteet tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnassa. Alueen keskeisin suojeluperuste on boreaaliset luonnonmetsät.

– Suojeluperusteiden mukaista on, että kaatunut puu jätetään maastoon. Pieniä määriä puustoa voidaan korjata esimerkiksi retkeilyreiteiltä ja porotalouden edellytysten turvaamiseksi, Melantie sanoo.

Lahopuu on tärkeää monille lajeille ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Kylmäluomalla lahopuusta hyötyvät erityisesti vanhojen metsien lahottajasienet, kääväkkäät ja niistä hyötyvä muu lajisto. Kuolleella puulla elävästä lajistosta osa on harvinaisia ja valtakunnallisesti uhanalaisia.

Myös talouskäytön piirissä olevissa valtion monikäyttömetsissä lahopuun määrä lisääntyy, kun osa puusta jätetään korjaamatta. Metsissä ei myöskään tehdä maanmuokkausta.

Pahempi kuin Sirkka 1985

Talousosien myrskytuhohakkuista tehdään Natura-vaikutusten arvio ennen korjuutöiden aloittamista. Kylmäluoman Natura-alue on kooltaan 7 335 hehtaaria, joista metsää on noin 4 500 hehtaaria.

Metsistä noin 60 prosenttia on suojeltuja luonnonmetsiä, loput talouskäytön piirissä olevaa metsää. Paula-myrskyssä lakosi laajoja alueita niin luonnon- kuin talousmetsääkin.

– Luonnonsuojelualueilla vastaavaa on laajassa mitassa tapahtunut viimeksi Sirkka-myrskyn yhteydessä vuonna 1985, jolloin puuta kaatui Urho Kekkosen kansallispuiston Jaurujokilaaksossa. Tämä on vielä sitäkin isompi tapaus, Melantie vertaa.