Mato-onkea pidetään saalisvarmana pyyntivälineenä, jolla tekijämies voi nostella hyvästä paikasta kaloja varsin ripeään tahtiin.
Sata kalaa tunnissa ei ole kilpaonkijalle kummoinenkaan suoritus esimerkiksi suureen salakkaparveen osuttaessa.
Salakat eivät tietenkään ole niitä otuksia, joita mieluiten keittiökäyttöön etsitään, eikä ”hupiongella” oltaessa pyritä mihinkään kilpasuorituksiin.
Mutta rauhallisen onkimisen taktiikallakin voi kala ja minuutti -tahti toteutua ainakin toviksi, kun ongen ulottuvilla pörrää vaikkapa nälkäinen ahvenparvi.
Ongi luvatta mutta luvallisesti
Onkimisessa on sekin hyvä puoli, että sitä voi harrastaa luvatta, jokamiehenoikeudella. Otollisia pyyntipaikkoja on helppo löytää vaikka kaupunkien sydämestä, mutta ihan minne tahansa ei kuitenkaan auta onkeaan roiskaista.
Edellistä Siuronkosken arvauskilpailua toteuttaessamme näimme koskialueella vanhemman kalastajan, joka syyllistyi tuplarikkomukseen.
Ensinnäkin mato-onkiminen on lohikalapitoisissa koski- ja virtapaikoissa kiellettyä, ja toisekseen kaveri onki osan ajasta ohijuoksutusuoman padon alla, jossa kalastaminen on aina ja kaikilla pyyntivälineillä kiellettyä.
Tuskinpa kysymyksessä oli tahallisuus, vaan silkka tietämättömyys. Joka tosin saattaa koitua kalliiksi käryn käydessä.
Mutta perus järven- tai merenranta kuuluvat sallittuihin pelikenttiin, ellei nyt sitten kenenkään yksityisrannalle änkeä onkimaan. Varmimmaksi vakuudeksi luvallisuusasian voi tarkistaa www.kalastusrajoitus.fi sivustolta.
Metsälammelle ongelle
Tämä johdanto paljastikin seuraavan arvauskilpailumme pyyntimenetelmän!
Lähdemme kalakaverini Heikin kanssa narraamaan ahdin antimia perjantaina 3.9. mato-onget matkassamme. Kohteena on jokin ahvenpitoiseksi tietämämme metsälampi Tampereen lähiympäristössä.
Onkiaikaa on meillä tällä kerralla vain puoli tuntia ja kysymys kuuluu, kuinka monta kalaa lajista riippumatta onnistumme siinä ajassa rannalla käyttämään?
Paikan valitsemme siten, että siitä nousee ainakin yksi kala, joten tyhjälle tontille emme pysähdy onkimaan. Yksi on siis minimivastaus ja sen saamisesta alkaa kello käydä.
Tähän aikaan vuodesta ahvenia tavoittaa metsälammilla vielä rantojen tuntumasta, ja lykyssä syönti voi olla hyvinkin kiivasta. Tai sitten se ensimmäinen jää ainoaksi, kukaties.
Onkina käytämme niin sanotuilla kilpakohoilla ja pienillä koukuilla viritettyjä vapoja, joilla pikkuahventenkin nappaaminen onnistuu. Syöttinä ovat tavalliset maan matoset.
Paras arvaaja saa tällaisen setin viehepakkiinsa.
Kaksi palkintoa
Palkintona parhaimmalle arvaajalle on jälleen mukava 12 vieheen setti ottipelejä monenlaisille kaloille. Mukana on muun muassa Rapalaa, Kuusamoa, Abua, Blue Foxia, Salmoa, Vissiä, Jaxonia ja Topia. Jos oikein tai lähimmäs oikein vastauksia on useampi, voittaja poimitaan arvalla niiden joukosta.
ämä ottipelit lähtevät onnettaren suosikille, joka valitaan kaikkien vastauksen lähettäneiden joukosta.
Kaikkien kesken arvomme lisäksi neljän vieheen setin, jonka näet oheisesta kuvasta.
Kannattaa myös muistaa, että pelissä on mukana 50 vieheestä koostuva pääpalkinto, jonka saa omakseen vastaamalla kolmesti oikein eri arvauskilpailuissa. Tällä hetkellä kahdeksalla kilpailijalla on mahdollisuus ratkaista peli edukseen jo tällä kierroksella.
Arvauksia otamme vastaan torstain 2.9. loppuun saakka. Onnea peliin!
Huomio! Lomakkeella pyydetään yhteystietoja vain palkintojen postittamista varten!
