Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että Suomessa oli maaliskuussa yhteensä 54–59 susilaumojen ja -parien muodostamaa reviiriä. Pentueita on syntynyt paljon erityisesti alueilla, joilla susille on ollut hyvin ravintoa saatavilla.

Ennusteen mukaan ensi marraskuussa reviirien kokonaislukumäärä olisi 70–84.

Kannan kasvun seurauksena myös vaeltavien susien lukumäärä on edellisvuotta suurempi. Luken ennuste arvioi vaeltavien susien määräksi ensi marraskuussa noin 50 yksilöä. Vaeltaviksi kutsutaan susia, jotka jättävät synnyinlaumansa 1–3 vuoden iässä.

Vaeltavat sudet liikkuvat laajalla alueella, ja niitä saattaa esiintyä missä päin maata tahansa. Siksi metsästyskoiran turvallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota myös alueilla, joilla ei ole tunnettuja susireviirejä.

Todennäköisyys vaeltavan suden kohtaamiseen on kuitenkin keskimääräistä suurempi lännessä ja olemassa olevien reviirikeskittymien läheisyydessä.

Hirvieläinkannoilla yhteys

Koiravahinkotapauksia kirjataan Suomessa keskimäärin 30–50 vuosittain, viime vuonna määrä oli 57. Luvun ulkopuolelle jäävät vahingot, joista ei ole haettu riistavahinkolain mukaista korvausta.

Vaikka susikannan painopiste on viime vuosina siirtynyt Länsi-Suomeen, tapahtuu suden aiheuttamia koiravahinkoja eniten itäisessä Suomessa. Siellä suden pääravintona on hirvi, jonka kanta on paikoin melko harva.

Länsi-Suomessa suden saaliseläinvalikoimaan kuuluu hirven ohella muun muassa runsaana esiintyvä valkohäntäpeura.

Susien aiheuttamia koiravahinkoja sattuu etenkin etäällä ohjaajasta työskenteleville roduille. Koirien suojaamiseksi ei ole keksitty täysin toimivaa keinoa, mutta koiranohjaaja voi pienentää vahingon riskiä esimerkiksi välttämään koiran irti päästämistä alueilla, joilla tiedetään olevan susia.

Tietoa ajankohtaisista susihavainnoista saa esimerkiksi paikallisilta petoyhdyshenkilöiltä ja riistahavainnot.fi-sivustolta. Metsästäjät jakavat keskenään tietoa oman alueensa susihavainnoista esimerkiksi WhatsApp-ryhmissä.

Koiranohjaajan ei tule jättää koiraa työskentelemään yöksi metsään – myöskään alueilla, joilla ei oleteta olevan susia. Aiempia vahinkopaikkoja on suositeltavaa välttää, sillä niissä riski vahingolle on kohonnut.

Alkavalla metsästyskaudella Luken pannoittamien susien paikkatietoa ei ole käytettävissä metsästyksen suunnittelussa, sillä viimeisetkin vuonna 2019 asennetuista pannoista lakkasivat toimimasta joulukuussa 2020.