Oli heinäkuinen aamu Suomenniemen Kuolimojärvellä pari vuotta sitten. Beatrice Huumonen meloi järvellä ystävättärensä kanssa, kun vastaan ui otus, jota he luulivat koiraksi. Isäntää vaan ei näkynyt.

Kun ystävykset meloivat lähemmäksi, he havaitsivat uimarin olevan karhu.

”Hetken kiroilimme ja mietimme, onko parempi ottaa muutama rivakampi melaote. Karhu kuitenkin totesi, että emme ole uhka sille ja jatkoi uimista”, Huumonen kertoo.

Viime kesänä Saimaalla meloessaan Huumonen sai retkikumppaneineen ihailla norppia.

”Melonnassa hienointa on juuri se, että kajakilla pääsee lähelle luontoa ja kohtaa asioita, joita ei muutoin näkisi”, Huumonen sanoo.

Susanna Särkän Reppu-artikkeli Erän numerossa 8/2021 (juttu avautuu tilaajatunnuksilla)