Ilman lupaa jääneet kalastajat voivat kuitenkin viehekalastaa Inarijärvellä yhdellä vavalla lunastamalla valtion kalastonhoitomaksun.

Kalastus on ollut poikkeuksellisen suosittua nyt kaksi vuotta peräkkäin. Metsähallituksen myöntämät kalastusluvat Inarijärveen (lupa-alue 1580) on loppuunmyyty ensimmäistä kertaa historiassa. Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin järvi, jonka pinta-ala on 1 084 neliökilometriä.

Metsähallitus on tiedottanut Ylä-Lapin alueen loppuunmyydyistä ja hupenevista lupamääristä valtion kalastuskohteissa pitkin kesää. Luvat ovat loppuneet myös sellaisilta kohteilta, jotka kattavat laajoja vesialueita ja joissa kiintiö on aiemmin riittänyt.

Kalastuskohteiden lupakiintiöillä taataan kestävä kalastus. Rajallisten lupakiintiöiden takia onkin tärkeää hankkia kalastuslupa ennakkoon ennen kalastusreissuun lähtöä, ettei paikan päällä odota ikävä yllätys.

Erillinen kalastuslupa tarvitaan esimerkiksi vetouisteluun usealla vavalla tai vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikkoihin.

Jos haluttu lupa jää saamatta, monilla järvillä ja lammilla voi kuitenkin kalastaa yhdellä vavalla ilman erillistä kalastuslupaa, kun vain maksaa kalastonhoitomaksun.

Lisäksi erityisesti etelämpänä Lapissa riittää kohteita, joissa kalastuslupakiintiötä on jäljellä. Ylä-Lapissakin kalastuslupia oli vielä maanantaina jäljellä jonkin verran esimerkiksi Lemmenjoen kansallispuiston kohteeseen (numero 1562) ja Urho Kekkosen kansallispuiston kalastuskohteeseen (numero 1563).

Ylä-Lapissa kalastonhoitomaksulla

Valtion kalastonhoitomaksu tulee maksaa joka tapauksessa, jos on 18–64 vuoden ikäinen ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa jo kalastamaan yhdellä vavalla järvillä, lammilla ja merialueilla.

Kalastonhoitomaksu riittää kalastusluvaksi yleensä myös Ylä-Lapin niin sanotuissa seisovissa vesissä, kun käyttää korkeintaan yhtä vapaa. Ne vesistöt, joissa kalastus on kielletty tai joihin tarvitaan lisäksi erillinen kalastuslupa, voi tarkistaa maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämästä Kalastusrajoitus.fi-palvelusta.

Erillinen vesialueen omistajan kalastuslupa tarvitaan muun muassa joihinkin erityiskohteisiin sekä vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikkoihin.

Valtion vesiin kalastuslupia myöntää Metsähallitus. Kalastuslupien tilanteen valtion vesille voi tarkistaa Eräluvat-kaupasta.

Miksi luvat loppuvat juuri tänä kesänä?

Metsähallituksen mukaan innokkaita kalastajia on ollut liikkeellä kuluvan kalastussesongin ajan ennätyksellisen runsaasti.

Perinteisesti suosittuja ja loppuunmyytyjä kalastuskohteita ovat olleet koskikohteet, joista pyydetään erityisesti lohikaloja. Tänä vuonna kalastuslupia on loppunut myös muilta kohteilta, kuten Enontekiön erämaalta (lupa-alue 1551), Utsjoen erämaalta (lupa-alue 1574) ja nyt Inarijärveltä (lupa-alue 1580).

Lisääntynyt kalastusinnostus ei yksin selitä lupien loppumista. Joidenkin Lapin kohteiden kysyntää lienee lisännyt se, ettei Tenolla ei ole saanut tänä kesänä kalastaa lohta.

Metsähallitus ei ole myynyt lainkaan kalastuslupia Tenoon laskeviin Utsjokeen tai Vetsijokeen. Lisäksi Norjan kalavesille on ollut tavallista vaikeampaa päästä.

Pohjoisen Suomen kalastus on voinut olla vilkkaampaa myös eteläisten virtavesien lupamyyntikeskeytyksien takia.

Metsähallitus on joutunut keskeyttämään lupamyynnin kriittisen lämpimillä vesillä lohikalojen suojelemiseksi. Nyt nämä kohteet on yhtä lukuun ottamatta avattu.