Kesä on kääntynyt loppupuolelleen, niin kuin ne tapaavat aina kerran vuodessa tehdä. Kesä, jota joku saattaa muistella kaiholla vielä vuosienkin päästä.

Kalastukselle lämpimät kelit olivat eduksi tai haitaksi riippuen siitä, minkä tyyppistä kalastusta haluaa harrastaa. Eduksi helteet ovat varmasti olleet ainakin kuhien, ahventen ja särkikalojen pyytäjille.

Hiusten harmaantumista ovat sen sijaan poteneet koskikalastajat, joiden perhossa tai uistimessa soisi lohikalan rimpuilevan. Niiden narraaminen on ollut perin haastavaa ja monilla koskilla liian lämpöisen veden aikana kiellettyäkin.

Myös minä olen pitänyt koskikalastuksesta taukoa ja keskittynyt järvien antimiin, kuhiin ja ahveniin. Nyt on kuitenkin tarkoitus tuo selibaatti päättää ja lähteä Lempäälän Kuokkalankoskille pitkästä aikaa.

Kuokkalankoskilla ei kalastajan tarvitse kituutella lohikalojen varassa. Virrassa parveilee niiden lisäksi ainakin ahvenia, kuhia, haukia, toutaimia, särkiä, säyneitä, lahnoja, pasureita, salakoita ja sorvia, jotka kaikki ovat halukkaita ruokailemaan lämpimänkin veden vallitessa.

Perho vai uistin?

Välillä kalastajat kiistelevät, kumpi on tehokkaampi pyyntitapa, perho vai uistin.

Tehokkuus riippuu totta kai suuresti olosuhteista, missä välineitä käytetään. Kun esimerkiksi vaaditaan pitkiä heittoja hankalissa tuuliolosuhteissa tai joudutaan ronkkimaan kaloja oikein syvältä, virvelikalastaja on etulyöntiasemassa.

Jos taas kalojen mielenkiinto kohdistuu pieneen syötävään kuten vaikkapa vesihyönteisiin, tai kun kalat ovat oikein aralla ottituulella, perholla saattaa rökittää uistinkalastajan rumanumeroisesti. Toki edellyttäen, että osaa pelata korttinsa oikein.

Tämän arvauskilpailun teemana on perho vastaan uistin. Minä kalastan perhovälineillä, kalakaverini Heikki uistimella. Kisa-areenana on Kuokkalankoskiin kuuluva Herralankoski ja ajankohtana jompikumpi päivä viikonlopulla 7.-8. elokuuta.

Kilpailuun tulemme käyttämään aikaa kolme tuntia ja tavoitteena on saada mahdollisimman pitkä kala, lajista riippumatta.

Kysymys kuuluu: Kuinka monta senttiä pitemmän tai lyhemmän kalan Jari saa perhokalastaen kuin Heikki uistinta heittäen? Pituudet pyöristetään tasasenteiksi.

  1. Jos arvaat Jarin suurimman kalan olevan kolme senttiä pitempi kuin Heikin suurimman, vastaa 3P (pitempi).
  2. Jos taas ajattelet Heikin nappaavan voiton viidellä sentillä, vastaa 5L (lyhempi).
  3. Tasatulosta veikataan merkitsemällä T (tasan).

Toutain on yleinen vaikkakaan ei helposti narrattava kala Kuokkalankoskilla.

Spekulointia

Herralankoskella perhokalastajan potentiaalisin iso kala lienee tähän aikaan vuodesta toutain, joka saattaa onnella hätyytellä jopa 80 sentin rajaa. Todennäköisempiä ovat kuitenkin lajin nuorukaiset pituudeltaan 40-50 sentin luokkaa.

Jos kirjolohi-istutus sattuu kohdalle ja vesi on viilennyt sen verran, että ruokailuaktiviteettiä esiintyy, voi plusmiinus 40-senttinen kirre päätyä perhomiehen suurimmaksi saaliiksi. Tai hauen luikku, joka mittauttaa jo herkästi puolen metrin lukemat.

Todennäköisempiä ovat kuitenkin ahvenet ja pienemmät särkikalat, joiden pituus jää luultavimmin alle 30 sentin. Virvelikalastajalle nämä kaikki ovat yhtä potentiaalisia saaliita, varsinkin mikrojigivälineitä käytettäessä.

Tusina ottiviehettä lähtee parhaimman arvauksen esittäneelle.

Kaksi palkintoa

Tämä viehesetti arvotaan kaikkien vastanneiden kesken.

Palkinnoksi oikein vastannut saa tuttuun tapaan viehetusinan, johon pakkaamme tällä kerralla muun muassa Kuusamoa, Rapalaa, Jesseä, Norolania, Autiota, Berkleytä, Meppsiä ja EVL:ää. Jos oikeita tai lähimmäs oikeita vastauksia on useampia, palkinto arvotaan niiden kesken.

Onnetar saa hommia myös palkinnossa, joka arvotaan kaikkien vastauksensa lähettäneiden paitsi arvauskisan voittajan kesken. Tässä palkinnossa on neljä ovelaa ottipeliä tunnetuilta valmistajilta.

Vastauksia voi lähettää perjantain 6.8. loppusekunneille saakka. Onnea peliin!

Huomio! Lomakkeella kysytään yhteystietoja vain palkintojen postittamista varten.