Täpläravun piti pelastaa suomalaiset rapuruton runtelemat vedet 1900-luvulla. Istutukset aloitettiin 1960-luvun lopulla, ja kolme ensimmäistä vuosikymmentä kaikki näyttikin hyvältä.

1990-luvun lopulle mennessä rapurutto oli levinnyt valtaosaan täplärapukannoistamme. Laji ei siis pelastanut rapurutolta, vaan se ylläpitää tätä tautia vesistöissä.

Rutto hävittää jokiravun, ja vesiin jäävät taudista kärsivät täpläravut.

Nykyään täplärapu on koko EU:n alueella haitallinen vieraslaji, jota ei saa enää viljellä eikä istuttaa lainkaan luonnonvesiin.

Täpläravun levinneisyyttä Suomen vesissä ei tunneta tarkasti, koska sitä on istutettu niin paljon luvattomasti. 2000-luvun lopussa yli kolmannes kaikista istutuksista oli luvattomia, ja vielä 2010-luvultakin tiedetään lähes 200 luvatonta istutusta.

Kun ravustuskausi alkaa huomenna 21. heinäkuuta kello 12, saaduista täplärapusaaliista kannattaa tehdä ilmoitus Kalahavainnot.fi-sivustolla tai Vieraslajit.fi-sivustolla.

”Kaikista kiinnostavimpia ovat tietenkin uudet havainnot, mutta olemme toki kiinnostuneita myös jo tunnetuista täplärapuvesistä. Kalahavainnot.fi-sivuston lomakkeella kysytään kannan runsauteen liittyvää tietoa, ja tämä kiinnostaa meitä”, kertoo tutkija Esa Erkamo Luonnonvarakeskuksesta.

Ravustuskausi päättyy 31. lokakuuta. Jos omia ravustusvesiä ei ole, Metsähallitukselta voi hankkia luvan valtion vesille.

Kuva: David Perez, CC BY 3.0, via Wikimedia Commons

Lue lisää:

Luonnonvarakeskuksen rapututkija Esa Erkamo neuvoo Erän numerossa 7/2021, miten täplärapujen kanssa kannattaa menetellä (juttu avautuu tilaajatunnuksila)