Tornionjokeen on noussut kauden puoliväliin mennessä enemmän lohia kuin esimerkiksi viime vuonna, jolloin mittarit raksuttivat loppulukemaksi 69 149 kalaa.

Kaksi päivää sitten Tornionjoen lohilaskuri näytti jo lukemaa 69 565 kappaletta.

Erityisasiantuntija Ville Vähä Luonnonvarakeskuksesta kertoi heinäkuun alussa, että tämän vuoden nousulohet ovat peräisin vuosilta 2010-2017 ja suurin osa oletettavasti vuosilta 2014-2016.

Sekä vuosi 2014 että 2016 olivat Tornionjoen lohen kannalta todellisia huippuvuosia.

Vuonna 2014 jokeen nousi laskurin mukaan yli 100 000 merilohta ja vuonna 2016 reilut 98 000 lohta. Väliin mahtui vuosi 2015, jolloin lohia nousi ”vain” 59 000 kappaletta.

Tämän vuoden nousulohien määrää ei pysty vielä ennustamaan, sillä seuranta jatkuu syyskuulle.

Mutta sen pystyy tässä vaiheessa jo sanomaan, että nyt Tornionjoelle on tulossa vähintään kolmanneksi paras lohivuosi sen jälkeen, kun laskennat aloitettiin vuonna 2009. Tulos on sitä nimittäin jo nyt.

Simojoellakin hyvä tahti

Simojoellakin nousuvauhti on luokkaa ”ihan hyvä”, sillä tulos on tässä vaiheessa mitalikolmikossa, jos katsotaan vain keskikesän nousuvauhteja. Simojokeen on lohia noussut tässä vaiheessa reilut 3000 ja parhaana vuonna eli vuonna 2016 lohia nousi jokeen elokuun loppuun mennessä yli 5000 kappaletta.

Tenolla tilanne näyttää murheelliselta, sillä kesäkuun loppuun mennessä jokeen oli noussut noin 8 800 lohta, vain niukasti enemmän kuin viime vuonna, jolloin Jäämeren lohia vielä kalastettiin.

Tänä vuonna Tenolla ei lohia kalasteta. Rajoitusalueeseen kuuluvat Tenojoen pääuoma, Tenon sivujoet, Tenovuono sekä vuonon edustan merialue laajalta neljän kunnan kokoiselta alueelta.

Tilastoja voivat osaltaan sotkea myös kyttyrälohet, joita on noussut jokeen tänä vuonna paljon.

Vuoden 2021 tilanne Tenolla erottuu kuvaajasta violetinpunaisena käyränä.