Punasotkan ja tukkakoskelon metsästyskieltoja jatketaan kolmella vuodella. Samoin allin metsästyksen kieltoa jatketaan sisämaassa. Merialueella metsästäjäkohtainen saaliskiintiö on edelleen enintään viisi allia vuorokaudessa. Metsähanhen metsästys sallitaan rajoitetusti viime vuoden tapaan, maa ja metsätalousministeriö kertoo.
Jouhisorsan, haapanan, tukkasotkan, lapasorsan, heinätavin ja nokikanan kannat ovat taantuneet jo yli 15 vuoden ajan. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon viimeisimmissä arvioissa myös sinisorsan kanta on laskenut hieman, kun taas tavi-, haapana- ja telkkäkannat ovat laskeneet jo pidemmän aikaa. Kyseessä on neljä merkittävintä riistasorsalajia Suomessa.
Ruokinnalla houkuttelu mahdollistaa suursaaliit
Yhtenä merkittävänä syynä kantojen laskuun pidetään lintujen houkuttelu viljaruokinnan avulla, joka on yleistynyt vesilintujen metsästyksessä. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan vesistöihin kuljetetaan noin kuusi miljoonaa kiloa viljaa vuodessa vesilintujen ruokkimiseksi. Tämä on osaltaan mahdollistanut suuret sorsasaaliit, jotka eivät aiemmilla metsästysalueilla ja perinteisillä pyyntikeinoilla olleet mahdollisia.
Perinteisesti sorsastuksessa metsästetään lintuja etsimällä, rantoja kahlaamalla ja soutamalla, lentoreiteillä odottelemalla ja kaaveiden avulla houkuttelemalla, jolloin saalis on muutamia lintuja metsästäjää kohden.
Tehostunut metsästys aiheuttaa todennäköisesti yliverotusta, sillä lähes kaikkien sorsalajien kannat taantuvat. Suomessa pesii merkittävä osa monien EU:n vesilintujen pesimäkannoista.
Tähän nojaten maa- ja metsätalousministeriö haluaa rajoittaa ravintohoukuttimen käyttöä. Tarkoituksena on keventää erityisesti harvalukuisten ja taantuneiden vesilintulajien metsästyspainetta, jotta kannat pääsisivät elpymään ilman, että niiden metsästystä tarvitsee kokonaan kieltää.
Tämän vuoden syksyn metsästykseen ei vielä ole tulossa ravintohoukuttimia koskevia muutoksia, mutta asian valmistelu jatkuu.
