– Saaristomerellä on aikaisempaa enemmän suurikokoista kuhaa pyydettäväksi solmuväliltään 45 millimetrin tai harvemmilla verkoilla, joten kalastajien kannattaisi siirtyä solmuväliltään suurempiin verkkoihin, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Mikko Olin.

Luonnonvarakeskus tutki Saaristomerellä kuhan alamitan noston vaikutuksia kaupallisten kalastajien saaliisiin sekä kuhakantaan vuosina 2019–2020.

Alamitan nostaminen 37 senttimetristä 40 senttimetriin vuoden 2019 alussa aiheutti kyllä saalismenetyksiä, mutta vain Saaristomeren pohjoisosassa.

– Muilla Saaristomeren alueilla selvää saalisvähenemää ei ollut, tai saaliit jopa kasvoivat harvempia verkkoja käyttävillä kalastajilla.

Luonnonvarakeskuksen mukaan tulos kertoo, että kuhien keskikoko ja kokonaisbiomassa Saaristomeren alueella ovat kasvussa.

Alamitan noston tavoitteena oli estää kuhien keskikoon pienentyminen, hyödyntää kuhien kasvupotentiaalia ja varmistaa kuhakantojen suotuisa kehitys.

”Alamitan noston vaikutus kaupallisten kalastajien kuhasaaliisiin ja kuhakantaan Saaristomerellä” -hankkeessa oli mukana 19 kalastajaa, jotka pitivät viikkokohtaista kirjanpitoa kuhan kalastuksesta.

Aiempaa isompia

Päiväkohtainen saalis pyydystä kohden laski Saaristomeren pohjoisosassa kahdella kolmasosalla tutkimukseen osallistuneista kalastajista. Saalisalenema oli keskimäärin 28 prosenttia. Alueella sijaitseva Mynälahti on Saaristomeren merkittävin kuhanpyyntialue.

– Sen sijaan muilla alueilla saalis kasvoi tutkimukseen osallistuneilla kalastajilla kahdella kolmasosalla, kasvua oli keskimäärin 15 prosenttia, kertoo Mikko Olin.

Solmuväliltään 43 millimetrin tai tätä tiheämpiä verkkoja käyttävillä kalastajilla päiväkohtainen saalis pyydystä kohden pieneni keskimäärin 40 prosenttia, kun taas 45 millimetrin verkkoja käyttäneillä saalis kasvoi 38 prosenttia.

Saaristomeren pohjoisosassa kalastajien vuositappio oli noin 6 963 euroa, muilla alueilla kuhan pyynnistä kertyi tuloa lisää noin 6 449 euroa. Summa perustuu keskimääräiseen saaliin muutokseen ja vuosien 2017–19 tuottajahintoihin.

Hankkeen aikana kalastajat mittasivat lähes 50 000 kuhaa. Näiden tietojen perusteella myyntiin otetuista kuhista yli puolet oli juuri mitan täyttäviä, 40–42 senttimetrin pituisia kaloja.

Alamittaisten kuhien osuus kalastajien kokonaissaaliista oli keskimäärin 28 prosenttia, 43 millimetrin verkoissa ajankohdasta riippuen 22–39 prosenttia ja 45 millimetrin verkoissa 11–25 prosenttia.

Syksystä 2019 syksyyn 2020 kuhien keskikoko kasvoi ja alamittaisten osuus pieneni 45 millimetrin verkoissa. 43 millimetrin verkoissa kehitys oli päinvastainen.