Ridasjärvi näyttää kesäiseltä. Ja sellaiselta, että jossain lymyää iso hauki.

Kaikkialla rehottaa tiheitä järvikaislasaarekkeita, joiden välissä lumpeet, ärviät, uistinvidat, siimapalpakot ja monet muut vesikasvit kurottelevat kohti aurinkoa.

Vapaa vesipinta-ala alkaa olla selvänä vähemmistönä. Tarkasti saa heittää, mikäli haluaa vieheensä takaisin ilman kukkaistervehdystä.

Ridasjärvi vaikuttaa melko lohduttomalta myös kartalla. Pyöreä, halkaisijaltaan noin kaksikilometrinen allas on piirretty täyteen vesikasvillisuutta kuvaavia symboleita.

Maksimisyvyydeksi Retkikartta löytää vaivaiset 1,1 metriä, joten ei ihme, että rehut viihtyvät.

Mutta ei ole järveä karttaan katsominen. Ridas näet tiedetään kovan luokan haukipaikaksi, jossa kaikkien vapakalastajien himoitsema kymppikään ei uutiskynnystä ylitä.

Jari Tuiskusen kalapaikkajuttu ”Kala-aitan mörssärit” Erän numerossa 5/2021 (juttu avautuu tilaajatunnuksilla)

riddasjärvi_hauki

”Jos kymppihaukea ei ole saanut muualta, mennään hakemaan se Ridakselta”, kuului paikallinen sanonta varsinkin järven niin sanottuina hulluina vuosina 1980- ja 90-luvuilla.