Olemme antaneet viimeksi kuluneen vuoden aikana joka viikko kalastusvinkin, jossa on kerrottu kulloinkin ajankohtaisesta kalalajista tai -lajeista, ja niiden pyydystämiseen soveltuvista kalastustavoista.
Kierroksen voi aloittaa alusta, eli nyt voi jatkaa viime vuoden keväällä antamistamme vinkeistä. Samaan tyyliin voi edetä aina viikko kerrallaan eteenpäin. Tämä saattaa toimia ihan hyvin, tai sitten ei. Jossain vaiheessa eteen tulee todennäköisesti tilanne, jossa ajoitus ei yksinkertaisesti tunnu osuvan kohdalleen.
Vanhan sanonnan mukaan vuodet eivät ole veljeksiä.
Sama vuodenaika voi olla täysin erilainen peräkkäisinä vuosina. Joskus kevät on kylmä ja kolea, toisinaan jopa kesäisen lämmin, ja yleisimmin jotain näiden ääripäiden väliltä.
Aivan samalla tavalla talvet, kesät ja syksytkin poikkeavat toisistaan.
Ehkä kaikkein eniten kalastusharrastukseen Suomessa vaikuttavat Etelä-Suomen vaihtelevat talvet, joiden aikana lämpötila voi olla oikeastaan mitä tahansa noin +10 lämpöasteen ja -30 pakkasasteen väliltä.
Parhaassa tapauksessa kantavat jäät tulevat aikaisin, ja hyvää jäätalvea kestää monta kuukautta. Silloin pilkkikaudestakin tulee pitkä. Joinakin talvina kantavia jäitä ei kuitenkaan ole ehtinyt muodostua etelärannikolle lainkaan.
Olemme muistuttaneet, että kalastamisen takia kenenkään ei kannata hukkua.
Jos jäät vaikuttavatkin arvaamattomilta, aina on olemassa muitakin kalastusvaihtoehtoja. Huonoina jäätalvina eteläsuomalainen kalastaja voi kokeilla laituripilkkiä tai koskikalastusta.
Vaikka kaikilla kalalajeilla ei ole kuturauhoitusta, niiden kalastamien kesken kutupuuhien ei ole järkevää. Nämäkin pikkupuron suulla kasvuston alla kuteneet hauet jätettiin reilu viikko sitten rauhaan, ja tälle järvelle palataan aikaisintaan parin viikon kuluttua.
Lisääntyminen ja rauhoitusajat
Vaikka vuodet aina vähän poikkeavatkin toisistaan, kaikesta huolimatta kalastuksessa pätevät suuret linjat. Kalojen elonkiertoa ohjaa rytmi, jossa tärkeimpänä tekijänä on kerran vuodessa tapahtuva lisääntyminen.
Kutuaika vie kalat tiettynä aikana tiettyyn paikkaan, ja niiden muu aika kuluu lähinnä syömisessä ja kasvamisessa.
Esimerkiksi monen pikkukalalajin kutuaika on isommille petokaloille suurta syönnösjuhlaa, ja silloin kalastajankin kannattaa olla paikalla. Kutuajoissa tai tiettyjen kalalajien parhaissa sesongeissa voi olla eri vuosina muutaman viikon heittoja riippuen siitä, miten kylmää tai lämmintä on ollut.
Jos vuosi sitten antamamme vinkki ei juuri nyt tunnu oikein toimivan, katsele myös vinkit muutamaa viikkoa tätä hetkeä aiemmin ja myöhemmin. Joku lähiviikkojen vinkeistä on se, joka on oikea ja ajankohtainen.
On syytä pitää mielessä, että vaikka vuodet eivät ole samanlaisia, lainsäädäntö asettaa joidenkin kalalajien kalastamiselle täsmällisen tiukat rajat, jotka eivät jousta lainkaan.
Tähän sarjaan kuuluvat muun muassa lohikalat, joiden lisääntymisen ajaksi kosket menevät kiinni 1.9.-30.11. Tuolle ajanjaksolle pitää aina keksiä jotain muuta tekemistä. Syksyllä meri, järvet ja istarilammet tarjoavat onneksi paljon hyviä vaihtoehtoja.
Keväällä 1.4.-31.5. harjus on rauhoitettu aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Ankerias puolestaan on rauhoitettu 1.10.-31.1.
Kaikki rauhoitusajat, ja siinä samassa myös sallitut pyyntimitat on hyvä kerrata aina silloin tällöin. Ne löytyvät muun muassa Eräluvat.fi-sivustolta.
Läheskään kaikilla lajeilla ei ole laissa määriteltyjä rauhoitusaikoja. Siitä huolimatta kannattaa miettiä sitä, kuinka järkevää niiden pyytäminen kesken kutupuuhien on.
Esimerkiksi juuri nyt suunnilleen Keski-Suomen korkeudella monella jäistään vasta vapautuneella metsäjärvellä on käynnissä hauen kutu. Lajin kannattaakin antaa kutea rauhassa ennen kuin näille vesille lähtee vavan ja vieheiden kanssa.
Toukokuun toisen viikon pitäisi olla parasta aikaa toutaimen kalastamiselle, mutta joinakin keväinä sää voi tehdä tepposet. Keväällä 2017 toutainta jahdattiin Lempäälän Kuokkalankoskilla räntäsateessa ja jäätävässä tuulessa. Eipä osunut sesonki kohdalle sinä keväänä.
Yleispäteviä ohjeita
Joitakin yleispäteviä ohjeita kalavesille voi onneksi antaa aina.
Tärkein ja itsestään selvin niistä on se, että vain vedessä oleva viehe pyytää. Ennemmin tai myöhemmin ahkerasti tehty työ todennäköisesti palkitaan. Heittokalastuksessa se tarkoittaa heittoja, heittoja ja taas heittoja.
Talvikalastuksessa kyse on pilkin kärsivällisestä uittamisesta, jossa saattaa joskus mennä jopa tunteja ennen ensimmäistäkään tärppiä.
Ole järjestelmällinen ja kokeile kaikki mahdolliset kalojen olinpaikat tarkasti. Jos joku taktiikka ei parhaastakaan yrittämisestä huolimatta yksinkertaisesti tunnu toimivan, kokeile jotain aivan muuta.
Vaihda riittävän usein vieheen väriä. Jos se ei auta, kokeile jotain täysin erilaista viehetyyppiä, kalasta syvemmältä tai matalammalta, tai vaihda koko kalastuspaikkaa.
Ja muista, kalastusta ei koskaan kannata ottaa liian tosissaan!
Kaikesta huolimatta nollareissujakin tulee meille kaikille aina silloin tällöin. Jos kala tuntuu olevan huonolla syönnillä, silloin kannattaa vain nauttia ulkoilusta ja ympäröivästä luonnosta.
Vuosi 2020
► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
► Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
► Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
► Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
► Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
► Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
► Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
► Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
► Viikko 26: Koko perheen kalaretki
► Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
► Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
► Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
► Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
► Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
► Viikko 32: Jigailua onkivavalla
► Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
► Viikko 34: Puronieriäjahtiin Kemijoelle
► Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
► Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
► Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
► Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
► Viikko 39: Suurhaukea mereltä
► Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
► Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
► Viikko 42: Hidasta jigailua rantamatalassa
► Viikko 43: Lokakuussa kuhastamaan
► Viikko 44: Jäitä odotellessa laituripilkille
► Viikko 45: Kalastuspaikkoja veneettömälle
► Viikko 46: Kirjolohta koskilta keinovalosta
► Viikko 47: Marraskuussa siikaongelle
► Viikko 48: Pidä kalastusvälineille huoltotauko
► Viikko 49: Talvikoskille pääsee taas kalaan
► Viikko 50: Varovaisuus kannattaa ensijäillä
► Viikko 51: Kesävieheillä pilkkimään
► Viikko 52: Joulukalaksi hauki tai kirjolohi
► Viikko 53: Hanki kalastuslupa ajoissa
Vuosi 2021
► Viikko 1: Mormyskaa ja liukupilkkiä
► Viikko 2: Vaihda sinttionginta kirjolohipilkkiin
► Viikko 3: Keskitalven kuhaa sisävesiltä
► Viikko 4: Kalatkin kaipaavat valoa
► Viikko 5: Ahventa rautupilkillä
► Viikko 6: Madepilkki on pimeää puuhaa
► Viikko 7: Lajikalastajan talvilomaviikko
► Viikko 8: Kuhapilkkiä matalasta vedestä
► Viikko 9: Näin pyydystät ruokakalat tunnissa
► Viikko 10: Parhaat pilkkiajat lähestyvät
► Viikko 11: Haukea rantamatalasta
► Viikko 12: Tavoitteeksi iso pilkkiahven
► Viikko 13: Heittokauden voi avata koskilla
► Viikko 14: Rannikolle siikaa onkimaan
► Viikko 15: Koskikohteita kelirikkokauteen
► Viikko 16: Rautupilkille Lappiin
