Olemme antaneet viimeksi kuluneen vuoden aikana joka viikko kalastusvinkin, jossa on kerrottu kulloinkin ajankohtaisesta kalalajista tai -lajeista, ja niiden pyydystämiseen soveltuvista kalastustavoista.

Kierroksen voi aloittaa alusta, eli nyt voi jatkaa viime vuoden keväällä antamistamme vinkeistä. Samaan tyyliin voi edetä aina viikko kerrallaan eteenpäin. Tämä saattaa toimia ihan hyvin, tai sitten ei. Jossain vaiheessa eteen tulee todennäköisesti tilanne, jossa ajoitus ei yksinkertaisesti tunnu osuvan kohdalleen.

Vanhan sanonnan mukaan vuodet eivät ole veljeksiä.

Sama vuodenaika voi olla täysin erilainen peräkkäisinä vuosina. Joskus kevät on kylmä ja kolea, toisinaan jopa kesäisen lämmin, ja yleisimmin jotain näiden ääripäiden väliltä.

Aivan samalla tavalla talvet, kesät ja syksytkin poikkeavat toisistaan.

Ehkä kaikkein eniten kalastusharrastukseen Suomessa vaikuttavat Etelä-Suomen vaihtelevat talvet, joiden aikana lämpötila voi olla oikeastaan mitä tahansa noin +10 lämpöasteen ja -30 pakkasasteen väliltä.

Parhaassa tapauksessa kantavat jäät tulevat aikaisin, ja hyvää jäätalvea kestää monta kuukautta. Silloin pilkkikaudestakin tulee pitkä. Joinakin talvina kantavia jäitä ei kuitenkaan ole ehtinyt muodostua etelärannikolle lainkaan.

Olemme muistuttaneet, että kalastamisen takia kenenkään ei kannata hukkua.

Jos jäät vaikuttavatkin arvaamattomilta, aina on olemassa muitakin kalastusvaihtoehtoja. Huonoina jäätalvina eteläsuomalainen kalastaja voi kokeilla laituripilkkiä tai koskikalastusta.

hauki_kutee

Vaikka kaikilla kalalajeilla ei ole kuturauhoitusta, niiden kalastamien kesken kutupuuhien ei ole järkevää. Nämäkin pikkupuron suulla kasvuston alla kuteneet hauet jätettiin reilu viikko sitten rauhaan, ja tälle järvelle palataan aikaisintaan parin viikon kuluttua.

Lisääntyminen ja rauhoitusajat

Vaikka vuodet aina vähän poikkeavatkin toisistaan, kaikesta huolimatta kalastuksessa pätevät suuret linjat. Kalojen elonkiertoa ohjaa rytmi, jossa tärkeimpänä tekijänä on kerran vuodessa tapahtuva lisääntyminen.

Kutuaika vie kalat tiettynä aikana tiettyyn paikkaan, ja niiden muu aika kuluu lähinnä syömisessä ja kasvamisessa.

Esimerkiksi monen pikkukalalajin kutuaika on isommille petokaloille suurta syönnösjuhlaa, ja silloin kalastajankin kannattaa olla paikalla. Kutuajoissa tai tiettyjen kalalajien parhaissa sesongeissa voi olla eri vuosina muutaman viikon heittoja riippuen siitä, miten kylmää tai lämmintä on ollut.

Jos vuosi sitten antamamme vinkki ei juuri nyt tunnu oikein toimivan, katsele myös vinkit muutamaa viikkoa tätä hetkeä aiemmin ja myöhemmin. Joku lähiviikkojen vinkeistä on se, joka on oikea ja ajankohtainen.

On syytä pitää mielessä, että vaikka vuodet eivät ole samanlaisia, lainsäädäntö asettaa joidenkin kalalajien kalastamiselle täsmällisen tiukat rajat, jotka eivät jousta lainkaan.

Tähän sarjaan kuuluvat muun muassa lohikalat, joiden lisääntymisen ajaksi kosket menevät kiinni 1.9.-30.11. Tuolle ajanjaksolle pitää aina keksiä jotain muuta tekemistä. Syksyllä meri, järvet ja istarilammet tarjoavat onneksi paljon hyviä vaihtoehtoja.

Keväällä 1.4.-31.5. harjus on rauhoitettu aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Ankerias puolestaan on rauhoitettu 1.10.-31.1.

Kaikki rauhoitusajat, ja siinä samassa myös sallitut pyyntimitat on hyvä kerrata aina silloin tällöin. Ne löytyvät muun muassa Eräluvat.fi-sivustolta.

Läheskään kaikilla lajeilla ei ole laissa määriteltyjä rauhoitusaikoja. Siitä huolimatta kannattaa miettiä sitä, kuinka järkevää niiden pyytäminen kesken kutupuuhien on.

Esimerkiksi juuri nyt suunnilleen Keski-Suomen korkeudella monella jäistään vasta vapautuneella metsäjärvellä on käynnissä hauen kutu. Lajin kannattaakin antaa kutea rauhassa ennen kuin näille vesille lähtee vavan ja vieheiden kanssa.

kuokkalankosket_lempäälä

Toukokuun toisen viikon pitäisi olla parasta aikaa toutaimen kalastamiselle, mutta joinakin keväinä sää voi tehdä tepposet. Keväällä 2017 toutainta jahdattiin Lempäälän Kuokkalankoskilla räntäsateessa ja jäätävässä tuulessa. Eipä osunut sesonki kohdalle sinä keväänä.

Yleispäteviä ohjeita

Joitakin yleispäteviä ohjeita kalavesille voi onneksi antaa aina.

Tärkein ja itsestään selvin niistä on se, että vain vedessä oleva viehe pyytää. Ennemmin tai myöhemmin ahkerasti tehty työ todennäköisesti palkitaan. Heittokalastuksessa se tarkoittaa heittoja, heittoja ja taas heittoja.

Talvikalastuksessa kyse on pilkin kärsivällisestä uittamisesta, jossa saattaa joskus mennä jopa tunteja ennen ensimmäistäkään tärppiä.

Ole järjestelmällinen ja kokeile kaikki mahdolliset kalojen olinpaikat tarkasti. Jos joku taktiikka ei parhaastakaan yrittämisestä huolimatta yksinkertaisesti tunnu toimivan, kokeile jotain aivan muuta.

Vaihda riittävän usein vieheen väriä. Jos se ei auta, kokeile jotain täysin erilaista viehetyyppiä, kalasta syvemmältä tai matalammalta, tai vaihda koko kalastuspaikkaa.

Ja muista, kalastusta ei koskaan kannata ottaa liian tosissaan!

Kaikesta huolimatta nollareissujakin tulee meille kaikille aina silloin tällöin. Jos kala tuntuu olevan huonolla syönnillä, silloin kannattaa vain nauttia ulkoilusta ja ympäröivästä luonnosta.

Vuosi 2020

► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
Viikko 26: Koko perheen kalaretki
Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
Viikko 32: Jigailua onkivavalla
Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
Viikko 34:  Puronieriäjahtiin Kemijoelle
Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
Viikko 39: Suurhaukea mereltä
Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
Viikko 42: Hidasta jigailua rantamatalassa
Viikko 43: Lokakuussa kuhastamaan
Viikko 44: Jäitä odotellessa laituripilkille
Viikko 45: Kalastuspaikkoja veneettömälle
Viikko 46: Kirjolohta koskilta keinovalosta
Viikko 47: Marraskuussa siikaongelle
Viikko 48: Pidä kalastusvälineille huoltotauko
Viikko 49: Talvikoskille pääsee taas kalaan
Viikko 50: Varovaisuus kannattaa ensijäillä
Viikko 51: Kesävieheillä pilkkimään
Viikko 52: Joulukalaksi hauki tai kirjolohi
Viikko 53: Hanki kalastuslupa ajoissa

Vuosi 2021

Viikko 1: Mormyskaa ja liukupilkkiä
Viikko 2: Vaihda sinttionginta kirjolohipilkkiin
Viikko 3: Keskitalven kuhaa sisävesiltä
Viikko 4: Kalatkin kaipaavat valoa
Viikko 5: Ahventa rautupilkillä
Viikko 6: Madepilkki on pimeää puuhaa
Viikko 7: Lajikalastajan talvilomaviikko
Viikko 8: Kuhapilkkiä matalasta vedestä
Viikko 9: Näin pyydystät ruokakalat tunnissa
Viikko 10: Parhaat pilkkiajat lähestyvät
Viikko 11: Haukea rantamatalasta
Viikko 12: Tavoitteeksi iso pilkkiahven
Viikko 13: Heittokauden voi avata koskilla
Viikko 14: Rannikolle siikaa onkimaan
Viikko 15: Koskikohteita kelirikkokauteen
Viikko 16: Rautupilkille Lappiin