Lapin tunnetuin pilkkikohde on korean punavatsainen rautu. Kalojen kuningattareksikin kutsuttu kaunotar elää kaikkein karuimmissa ja korkeimmalla sijaitsevissa tunturijärvissä usein jopa ainoana lajina.

Kovin suuria eivät niukalla ravinnolla sinnittelevät pilkkiraudut useinkaan ole, puolikiloista voi jo pitää hyvän kokoisena.

Toki rautuja tavoittaa myös alavammilta vesiltä, mutta siellä yleisempää riistaa ovat harjukset, siiat ja taimenet. Myös ahven, hauki ja made tulevat Lapin pilkkijälle tutuksi.

Valmistaudu huolella

Lappiin on etelästä pitkä matka, joten etukäteissuunnitelmat kannattaa tehdä huolella.

Jos tyytyy kalastamaan maanteiden varsilla olevia järviä, pärjää osapuilleen samoilla eväillä kuin etelässäkin. Kairaan saattaa kuitenkin tarvita jatkovarren, sillä paikoin jäät voivat olla vielä tähän vuodenaikaan yllättävän paksuja. Myös lunta voi olla haitaksi saakka, joten suksien mukaan ottamista sopii harkita.

Mutta mikäli silmissä siintää jokin kaukana tiestä oleva kohde – ne ovat toki kalapaikkoinakin yleensä tienvarsia parempia – lisääntyy reissun vaikeusaste huomattavasti.

Kulkeminen kohteeseen hiihtäen, moottorikelkalla vai lentotaksilla? Majoittuminen telttaan, autiotupaan vai vuokramökkiin? Liikkuminen paikan päällä? Vaatteet, ruoanlaittovälineet, ruoat, peseytyminen, lääkkeet, kalojen käsittely ja säilöminen?

Kalastusvälineistä puhumattakaan…

Paljon mietittävää, muistettavaa ja mukaan otettavaa. Ainakin aloittelijalle helpoin ratkaisu on ottaa yhteyttä johonkin paikalliseen kalastusmatkailuyrittäjään, jonka ohjelmapalveluihin pilkkireissut kuuluvat. Rahaa toki kuluu enemmän, mutta onnistuneen reissun todennäköisyys lisääntyy rutkasti.

moottorikelkka_tunturi

Moottorikelkka on kätevä kulkupeli tunturissa, mutta sillä saa ajaa vain merkittyjä reittejä pitkin.

Tunturipilkkijän välineet

Entäpä itse pilkkiminen? Lohikaloja saa tunturivesiltä varsin samoilla konsteilla kuin ahvenia tai kirjolohia etelästä.

Kärpästoukilla tai madonpätkällä syötitetyt mormyskat ovat päteviä, pienet tasapainot kuten vaikkapa kirrehommista tuttu Mutu-Leech toimivat, eikä tavallinen tapsipilkkikään ole pöllömpi tarjous. Monet ovat käyttäneet menestyksellisesti myös erilaisia pilkkiperhoja.

Koska kalat voivat olla perusahvenia paljon kookkaampia ja rajuotteisempia siiman päässä, tulee pilkin koukkujen olla napakkaa tekoa.

Tyypillisin tarjous tunturien asukkaille on kuitenkin rautupilkki. Leveä ja usein sangen värikäs peltilätkä, jonka alla roikkuu siimatapsissa yksihaarakoukku. Tämän koukun voi korvata mormyskalla tai pienellä pilkkiperholla, kolmihaara värikoukkukin on perusversiota parempi.

Koukkuun käy syötiksi kärpästoukkanippu, mato tai pakastekatkan pyrstö.

Rautulätkä leijailee eloisasti ja näkyy, varmasti kuuluukin, kirkkaissa vesissä kauas. Uittamisessa voi käyttää paitsi korkeita houkutusvetoja myös kevyttä värisyttämistä.

Parhaat kiksit hommasta saa, kun käy avannon äärelle makuulle ja zoomaa katseensa alas rautujen valtakuntaan.

Vavaksi kelpaa tavallinen jäykkäkärkinen Delfin, Teho tms. perusonki, johon pyöräytetään siimaksi 0,20—0,30-millistä väritöntä monofiilia. Syvistä vesistä isompia kaloja pilkittäessä niin sanotut pilkkivirvelit ovat käteviä.

harjus_hauki

Harjus ja hauki ovat tavallisia pilkkisaaliita alavammilla järvillä.

Varo aurinkoa

Useimmiten raudut kuten muutkin lohensukuiset löytyvät rantamatalasta, jossa vettä ei tarvitse olla jään ja pohjan välissä puolta metriäkään. Joskus kaloja joutuu etsimään paljon syvemmältäkin, jopa 10-20 metristä. Harjus tosin pakittaa harvoin muutamaa metriä syvemmälle.

Kairaksi riittää yleensä viisituumainen, mutta kuten edellä todettiin, jään paksuus kannattaa ottaa huomioon. Erityisen käteviä ovat moottorikäyttöiset nävertimet. Ja varateriä mukaan, sillä pohjaan poraamiset ovat tunturivesillä yleisiä vitsauksia.

Vielä kannattaa mainita kaksi erittäin oleellista mukaan muistettavaa eli aurinkolasit ja –voide. Mikäli pilkkijää hemmottelee kaikkien toivoma auringonpaiste, saattaa se polttaa suojaamattoman ihon ja aiheuttaa jopa kivuliaan lumisokeuden.

Sellaiseen tuskaan ei soisi odotetun reissun päättyvän.

Vuosi 2020

► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
Viikko 26: Koko perheen kalaretki
Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
Viikko 32: Jigailua onkivavalla
Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
Viikko 34:  Puronieriäjahtiin Kemijoelle
Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
Viikko 39: Suurhaukea mereltä
Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
Viikko 42: Hidasta jigailua rantamatalassa
Viikko 43: Lokakuussa kuhastamaan
Viikko 44: Jäitä odotellessa laituripilkille
Viikko 45: Kalastuspaikkoja veneettömälle
Viikko 46: Kirjolohta koskilta keinovalosta
Viikko 47: Marraskuussa siikaongelle
Viikko 48: Pidä kalastusvälineille huoltotauko
Viikko 49: Talvikoskille pääsee taas kalaan
Viikko 50: Varovaisuus kannattaa ensijäillä
Viikko 51: Kesävieheillä pilkkimään
Viikko 52: Joulukalaksi hauki tai kirjolohi
Viikko 53: Hanki kalastuslupa ajoissa

Vuosi 2021

Viikko 1: Mormyskaa ja liukupilkkiä
Viikko 2: Vaihda sinttionginta kirjolohipilkkiin
Viikko 3: Keskitalven kuhaa sisävesiltä
Viikko 4: Kalatkin kaipaavat valoa
Viikko 5: Ahventa rautupilkillä
Viikko 6: Madepilkki on pimeää puuhaa
Viikko 7: Lajikalastajan talvilomaviikko
Viikko 8: Kuhapilkkiä matalasta vedestä
Viikko 9: Näin pyydystät ruokakalat tunnissa
Viikko 10: Parhaat pilkkiajat lähestyvät
Viikko 11: Haukea rantamatalasta
Viikko 12: Tavoitteeksi iso pilkkiahven
Viikko 13: Heittokauden voi avata koskilla
Viikko 14: Rannikolle siikaa onkimaan
Viikko 15: Koskikohteita kelirikkokauteen