Yksi maamme tunnetuista suurahvenjärvistä on Pohjois-Pohjanmaalla, Pyhäjärven kaupungin alueella sijaitseva Pyhäjärvi, ja ehkä ennen kaikkea sen pohjoisin lahti, Junttiselkä.

Junttiselkää leimaa ilmeettömyys sekä ympäröivässä maastossa että pohjamuodoissa.

Yhtä suppeaa, kypärän muotoista syvännettä lukuun ottamatta pohjan vaihtelut ovat varsin vähäisiä suurimman osan pinta-alasta jäädessä kolmen ja kuuden metrin käyrien väliin.

Vedenlaadultaan Junttiselkä poikkeaa karusta pääaltaasta varsin paljon.

Ravinteita ja rehevyyttä järvessä on huomattavasti enemmän lähinnä Pyhäsalmen sinkki-kupari-rikkikiisukaivoksen ja kaupungin jätevesien sekä erilaisten maatalouden kuormitteiden vuoksi.

Mutta onko kiloahven lainkaan syönnillään kirkkaana ja kylmänä kevättalvisena päivänä? Ja jos syö, mikä pohjamuodoiltaan perin eleettömällä, plusmiinus kahden metrin syvyysalueella kaloja miellyttää?

Sitä kävi tutkimassa Jari Tuiskunen, jonka artikkeli ”Junttiselän ahvenjuntturat” julkaistiin Erä-lehden numerossa 4/2021 (juttu avautuu tilaajatunnuksella)