Etelä-Suomessa eletään nyt keväistä kelirikkoaikaa. Jäälle ei enää ole mitään asiaa, eikä toisaalta avovettäkään ole vielä kunnolla tarjolla. Joissakin järvissä näkyy jo pieniä avovesikaistaleita, mutta pääosin vesissä on vielä jäähileinen kansi päällä.

Viikon vinkki

Mitä: Haukea, särkikaloja, ahventa ja kirjolohta.
Mistä: Eteläsuomalaista koskikalastuskohteista.
Millä: Jigeillä, lusikoilla ja kelluvilla vaapuilla.
Muista: Koskikohteen oman kalastusluvan lisäksi jokainen 18–64-vuotias tarvitsee kalastonhoitomaksun. Sen voi lunastaa muun muassa Eräluvat.fi-sivustolta.

Onneksi keväinen kelirikko on yleensä huomattavasti lyhyempi kuin vastaava ajanjakso syksyllä. Luvassa on nyt jo niin korkeita päivälämpötiloja, että avovettä voi hyvinkin olla tarjolla jo viikon tai parin kuluttua.

Tällä hetkellä paras valinta kalastuskohteeksi on koski. Sielläkään kalastaminen ei kuitenkaan ole kovin helppoa. Vesi on hyvin kylmää, ja tulvahuippukin on monessa paikassa vasta tulossa näinä päivinä.

Olosuhteet kuitenkin paranevat joka päivä. Etelä-Suomen lumista on jäljellä enää rippeet, joten mahdollinen tulvakin laskee nopeasti. Säännöstellyissä vesistöissä tulva ei tosin riipu pelkästään sulamisesta, vaan hyvinkin pitkälle myös siitä, miten paljon milläkin voimalaitoksella availlaan patoluukkuja.

Haukea lahdenpohjukoista

Jos koskikohteessa on käynyt aivan hiljattain tankkiauto, ja veteen on laskettu läjäpäin kirjolohia, niitä saattaa saada kovassakin virrassa olevien pohjakivien takaa.

Muussa tapauksessa kalastaminen kannattaa nyt keskittää pääasiassa kovimman virran ulkopuolelle jääville alueille. Tällaisia ovat kosken reunoilla olevat matalat lahdenpohjukat, koskien väliset suvannot ja virtapaikkojen jälkeisten loppuliukujen reunat.

Vaikka kova virta tuo vielä mukanaan sulamisvesiä ja veden lämpötila on aivan nollan tietämillä, matalissa ja tyynissä lahdenpohjukoissa vesi lämpiää aurinkoisina päivinä jo aika hyvää vauhtia.

Kohoava lämpötila tietää aina elämää. Siellä, missä vesi on edes asteen tai pari muuta ympäristöä lämpimämpää, saaliin saamisen todennäköisyys on paljon suurempi.

Tyypillisimmin koskien reunoilla olevista lahdenpohjukoista saattaa saada saaliiksi hauen. Kovin kaukana ei kuitenkaan ole enää sekään hetki, jolloin mukavan kokoisten ahventen parvet nousevat koskiin syönnökselle.

Saattaapa sattumakuhakin osua kohdalle, mutta yleensä niitä tapaa koskista vasta, kun vesi on jo lämmennyt joitakin asteita.

Eipä unohdeta särkikalojakaan. Kevään ensimmäisiä havaintoja toutaimistakin on jo tehty esimerkiksi Lempäälän Kuokkalankoskilla. Koskikalastaja voi toki saada sattumasaaliina muitakin särjensukuisia, kuten ison lahnan tai pasurin.

Älä hosu kelaamisessa

Kylmässä vedessä kala ei lähde liian nopeasti uitetun vieheen perään. Nyt onnistumisen edellytys on riittävän hidas uitto. Se onnistuu muun muassa kelluvilla, mutta kuitenkin riittävän syvälle sukeltavilla vaapuilla.

Kelluvan vaapun kelaamisen voi pysäyttää tarvittaessa vaikka usean sekunnin ajaksi ilman pelkoa siitä, että viehe jäisi kiinni pohjaan. Pysäytysten aikana on paras olla koko ajan hereillä, sillä etenkin hauki iskee monesti juuri sillä hetkellä, kun vieheen liike lakkaa.

Toinen suhteellisen varma viehetyyppi ovat jigit. Riittävän kevyellä jigipäällä varustettuna niitä pystyy uittamaan tarvittaessa hyvinkin hitaasti, ja pysäyttelemään kelauksen hetkittäin kokonaan.

Vastaava uittotapa onnistuu myös kevyillä lusikoilla.

Alumiinia tai ohutta vetopeltiä voi uittaa verkkaisesti, mutta toisaalta niiden heittäminen voi olla vaikeaa. Kevyeen lusikkaan saa ainakin joitakin metrejä lisää heittopituutta, kun siiman vaihtaa muutamaa pykälää ohuempaan.

Kovaan tuuleen nämä kevyet läpyskät eivät kuitenkaan oikein sovi, olkoon siima sitten kuinka ohut tahansa.

hauki_kalastus

Savisameassa kevätvedessä erottuvat kirkkaanväriset vieheet. Tämä hauki nappasi räikeään jigiin Lempäälän Kuokkalankoskilla.

Kirkkaita värejä sameaan veteen

Sulamisvedet tuovat pelloilta ja metsistä virtavesiin paljon savea ja humusta. Vesi saattaa siksi olla hyvinkin sameaa, ja näkösyvyys voi olla vain joitakin kymmeniä senttejä. Jos näin on, se kannattaa huomioida vieheiden värivalinnoissa.

Savisamean veden seasta erottuvat parhaiten kirkkaat ja räikeät fluorivärit, joissa saa olla myös voimakkaita kontrasteja, kuten mustia raitoja. Kun taivas on pilvetön ja aurinko paistaa, hopeinen tai kullanvärinen lusikkakin välkähtelee aika hienosti ja näkyy samean veden seassa kauas.

Kirkas pilvetön kevätpäivä tosin tuntuu joskus olevan kalan syönnin kannalta aika huonoa aikaa. Nyt kannattaakin ehkä kokeilla myös iltasyöntiä. Illat työpäivän jälkeen ovat lämpimiä, ja valoakin riittää noin yhdeksän tietämille.

Vuosi 2020

► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
Viikko 26: Koko perheen kalaretki
Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
Viikko 32: Jigailua onkivavalla
Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
Viikko 34:  Puronieriäjahtiin Kemijoelle
Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
Viikko 39: Suurhaukea mereltä
Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
Viikko 42: Hidasta jigailua rantamatalassa
Viikko 43: Lokakuussa kuhastamaan
Viikko 44: Jäitä odotellessa laituripilkille
Viikko 45: Kalastuspaikkoja veneettömälle
Viikko 46: Kirjolohta koskilta keinovalosta
Viikko 47: Marraskuussa siikaongelle
Viikko 48: Pidä kalastusvälineille huoltotauko
Viikko 49: Talvikoskille pääsee taas kalaan
Viikko 50: Varovaisuus kannattaa ensijäillä
Viikko 51: Kesävieheillä pilkkimään
Viikko 52: Joulukalaksi hauki tai kirjolohi
Viikko 53: Hanki kalastuslupa ajoissa

Vuosi 2021

Viikko 1: Mormyskaa ja liukupilkkiä
Viikko 2: Vaihda sinttionginta kirjolohipilkkiin
Viikko 3: Keskitalven kuhaa sisävesiltä
Viikko 4: Kalatkin kaipaavat valoa
Viikko 5: Ahventa rautupilkillä
Viikko 6: Madepilkki on pimeää puuhaa
Viikko 7: Lajikalastajan talvilomaviikko
Viikko 8: Kuhapilkkiä matalasta vedestä
Viikko 9: Näin pyydystät ruokakalat tunnissa
Viikko 10: Parhaat pilkkiajat lähestyvät
Viikko 11: Haukea rantamatalasta
Viikko 12: Tavoitteeksi iso pilkkiahven
Viikko 13: Heittokauden voi avata koskilla
Viikko 14: Rannikolle siikaa onkimaan