Kevät on mahdollisuuksien aikaa vapakalastajalle. Pilkkimistä, koskikalastusta, meritaimenen tai suurhauen heittokalastusta etelärannikolla. Vaihtoehtoja ja valinnanvaraa riittää.
Yksi keväisistä kalastuksen lajeista on siian onkiminen rannikolla. Tämä harrastus soveltuu erinomaisesti myös aloittelijalle, lapsillekin, sillä niin sanottua tietotaitoa ei hirveästi tarvita.
Yksinkertaiset välineet ja muutaman perusasian osaaminen saattavat jo riittää komeaan saaliiseen. Paino sanalla ”saattavat”. Poikkeuksiakin on ja tulee.
Viikon vinkki
Mitä: Siikaa
Mistä: Etenkin etelä- ja lounaisrannikolta
Millä: Ootto-ongella + madolla
Muista: Jos olet 18-64-vuotias, suorita kalastonhoitomaksu ennen siikaongelle lähtöä. Tätä nuoremmat ja vanhemmat eivät lupaa tarvitse. Vain yksi vapa per kalastaja!
Tärkeintä on löytää paikka, missä siikoja liikkuu.
Näihin aikoihin saatat nähdä rannoilla onkijoita pystyssä törröttävine vapoineen. Olet bongannut siika-apajan, johon voit tilan salliessa virittää myös oman onkesi.
Todennäköisesti edessä avautuu melko loivasti viettävä, hiekkainen tai kivikkoinen pohja, jossa syvyyttä on alle viisi metriä. Jos vielä kysymyksessä on virtaava salmi, mahdollisuudet siikaan paranevat entisestään.
Valitettavasti suosituimmat, autolla saavutettavat onkipaikat ovat välillä sangen ruuhkaisia, joten jos omistat veneen, kannattaa hakea ”oma” apaja vaikkapa jostain saaresta.
Varsinkin näin korona-aikaan on hyvä pitää pientä etäisyyttä kanssakalastajiin, vaikkei viruksen tarttumisen todennäköisyys ulkona järin suuri olekaan.
Loivahkot kivikkorannat ovat usein siikojen mieleen.
Simppeli onkipaketti
Onkimista varten tarvitset kevyehkön virvelivavan, mieluiten haspelikelalla varustetun.
Halpa ”rimpulakin” kelpaa, riittää että sen perustoiminnot ovat jotakuinkin kunnossa. Siimana pelittää 0,20-0,30-millinen monofiili tai 0,10-0,15-millinen kuitu.
Itse onkipaketti valmistuu noin 15-30-grammaisesta liukupainosta, stopparina toimivasta leikarista, puolimetrisestä pätkästä 0,20-0,25-millistä monofiilia ja tapsin päähän solmittavasta numeron 6-10 yksihaarakoukusta. Nämä sijoitetaan virvelisiimaan mainitussa järjestyksessä.
Valmista tuli.
Syöttinä käytetään matoja, joiden löytäminen maasta saattaa olla vielä paikoin haastavaa. Kalastusvälineliikkeistä ja marketeistakin voi matoja onneksi ostaa. Hätätilassa sopii kokeilla kärpästoukkanipulla tai pakastekatkan pyrstöllä.
Pyydys heitetään sopivasti varoen (ettei syötti mene rikki tai siima sotkuun) siikojen oletetulle syönnöspaikalle, vapa tuetaan rannalle pystyyn vaikkapa kivenkoloja hyödyntäen ja tiukataan siimaa hiukan.
Sitten vain odotetaan ja nautitaan kevään antimista, auringosta ja muuttolintujen konsertista.
Kun kärki alkaa tärähdellä, otetaan vapa käteen ja avataan kelan sanka, jotta siika saa viedä siimaa vapaasti. Muutaman sekunnin päästä voi tehdä vastaiskun ja kelata kala rannalle.
Vapa odottaa siikakontaktia.
Yhdellä vai useammalla vavalla?
Helppoa. Rentouttavaa. Hauskaa. Ja välillä sangen antoisaa, mutta joskus myös turhauttavaa tyhjänpyyntiä, kuten edellinen arvauskilpailummekin osoitti.
Ellei tärppiä kuulu, kannattaa syötti tarkistaa vaikkapa vartin välein ja uusia, jos mato vaikuttaa kovin voipuneelta. Voi myös heittää pyydyksen hieman eri paikkaan. Paljon muuta ei sitten pystykään tekemään saalisonnen kohentamiseksi.
Välillä näkee kalastajia, joilla on useita vapoja samanaikaisesti pyynnissä. Tämä on laillista siinä tapauksessa, että heillä on hankittuna kalapaikkakohtainen lupa, joka sallii useamman vavan käyttämisen.
Muussa tapauksessa pitää tyytyä yhteen, joka sekin vaatii kalastonhoitomaksun suorittamisen kaikilta 18-64-vuotiailta, ks. www.eraluvat.fi/kalastus/kalastonhoitomaksu.html
Tiukkoja siikasiimoja!
Vuosi 2020
► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
► Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
► Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
► Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
► Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
► Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
► Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
► Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
► Viikko 26: Koko perheen kalaretki
► Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
► Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
► Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
► Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
► Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
► Viikko 32: Jigailua onkivavalla
► Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
► Viikko 34: Puronieriäjahtiin Kemijoelle
► Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
► Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
► Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
► Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
► Viikko 39: Suurhaukea mereltä
► Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
► Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
► Viikko 42: Hidasta jigailua rantamatalassa
► Viikko 43: Lokakuussa kuhastamaan
► Viikko 44: Jäitä odotellessa laituripilkille
► Viikko 45: Kalastuspaikkoja veneettömälle
► Viikko 46: Kirjolohta koskilta keinovalosta
► Viikko 47: Marraskuussa siikaongelle
► Viikko 48: Pidä kalastusvälineille huoltotauko
► Viikko 49: Talvikoskille pääsee taas kalaan
► Viikko 50: Varovaisuus kannattaa ensijäillä
► Viikko 51: Kesävieheillä pilkkimään
► Viikko 52: Joulukalaksi hauki tai kirjolohi
► Viikko 53: Hanki kalastuslupa ajoissa
Vuosi 2021
► Viikko 1: Mormyskaa ja liukupilkkiä
► Viikko 2: Vaihda sinttionginta kirjolohipilkkiin
► Viikko 3: Keskitalven kuhaa sisävesiltä
► Viikko 4: Kalatkin kaipaavat valoa
► Viikko 5: Ahventa rautupilkillä
► Viikko 6: Madepilkki on pimeää puuhaa
► Viikko 7: Lajikalastajan talvilomaviikko
► Viikko 8: Kuhapilkkiä matalasta vedestä
► Viikko 9: Näin pyydystät ruokakalat tunnissa
► Viikko 10: Parhaat pilkkiajat lähestyvät
► Viikko 11: Haukea rantamatalasta
► Viikko 12: Tavoitteeksi iso pilkkiahven
► Viikko 13: Heittokauden voi avata koskilla
