Suomi on pitkä maa, ja se näkyy erityisen hyvin juuri tähän vuodenaikaan kalavesillä.
Lapissa kevättalven pilkkikausi alkaa olla vasta parhaimmillaan, kun samaan aikaan monessa Etelä-Suomen koskikohteessa aloitellaan heittokalastuskautta ja kesäsesonkia. Joissakin kohteissa on jo tehty kauden ensimmäisiä kirjolohi-istutuksiakin.
Viikon vinkki
Mitä: Kirjolohta, ahventa ja haukea.
Missä: Etelä-Suomen koskikalastuskohteissa.
Millä: Lusikoilla, syvännevaapuilla, jigeillä, liitseillä ja lipoilla.
Muista: Koskella osa rannoista voi olla vielä jäässä ja parhaat heittopaikat saattavat siksi olla hyvinkin pienellä alueella. Muista silti koronarajoitukset, äläkä mene liian lähelle muita kalastajia. Pidä vähintään vavan mittainen turvaväli.
Heittokalastuskauden aloittaminen alkaakin nyt olla järkevin vaihtoehto eteläsuomalaiselle kalastajalle. Lämpimät ilmat ovat pehmentäneet järvivedet paikoin jo niin vaarallisen hauraiksi, ettei niille enää kannata lähteä.
Heikoilla jäillä liikkumisen sijasta ainakin Vaasa–Lappeenranta-linjan etelä- ja lounaispuolella on paras joko odotella kaikessa rauhassa joitakin viikkoja järvien aukeamista.
Tai vaihtoehtoisesti nyt voi lähteä katsomaan, mitä koskilla olisi tarjottavana.
Jos tankkiauto on ehtinyt käydä jo ensimmäisellä kudullaan, saumat ainakin kirjolohen saamiseen voivat olla jopa hyvät. Muita mahdollisia saalislajeja ovat ahven ja hauki, jotka viihtyvät koskien ympäristössä vuoden ympäri.
Ja mistäkö sen tankkiauton mahdollisesta käynnistä saisi vinkkiä? No, vaikkapa somesta ja netistä. Kaverien somepäivitykset ehkä paljastavat, jos kirre on ollut jo joissain kohteessa niin sanotusti hyvin iskussa.
Monella koskikohteella on myös nettisivut, joilla olevia saalispäiväkirjojakin kannattaa lueskella tarkasti.
Kun samalle päivälle löytyy riittävän monta päiväkirjamerkintää ylös saaduista kirjolohista, alkaa jo vahvasti haiskahtaa siltä, että kuorma-auto on ehkä käynyt kutupuuhissa.
Vesitilanne monessa Etelä-Suomen koskikohteessa on vielä rauhallinen. Siuronkosken rannoilla näkyi tiistaina vielä vähän luntakin. Tulvahuippu on kuitenkin tulossa ehkä jo lähipäivinä.
Tulva vasta tulossa
Kulunut talvi oli pitkästä aikaa luminen koko maassa, eivätkä läheskään kaikki kinokset ole vielä kadonneet.
Hankien lopullinen sulamainen ja sitä seuraava pahin tulvahuippu on monella koskella vielä edessäpäin. Tulvatilanteen kehittymistä voi seurata muun muassa Suomen ympäristökeskuksen nettisivuilla.
Tällä hetkellä olosuhteet monella koskella ovat jopa hyvät. Virtaamaa riittää, mutta sitä ei ole vielä liikaa. Sulamisvesikään ei vielä ole samentanut kosken vettä aivan täysin.
Vesi on kuitenkin erittäin kylmää, mikä on syytä huomioida viehevalinnoissa. Nyt peliin kannattaa heittää jotain, mitä pystyy uittamaan riittävän syvällä ja riittävän hitaasti.
Kevennetty 5-grammainen alumiini-Räsänen lisäpainolla varustettuna. Yhdistelmä ei äkkiseltään tunnu kovin järkevältä. Alumiinilusikassa on kuitenkin erittäin eloisa uinti, ja lisäpainolla viehe saadaan uimaan aivan kosken pohjia pitkin. Siellähän ne kalat ovat.
Lisäpainoa avuksi
Kelluvat vaaput sopivat kylmään virtaan, koska niitä voi pitää pikiäkin aikoja täysin paikallaan ilman pelkoa siitä, että viehe jäisi pohjaan. Siinähän ne sitten keinuttelevat kylkiään, virran reunassa.
Viehe kuitenkin pitäisi saada myös syvälle. Edes syvännelevyllä varustetun kelluvan vaapun uintisyvyys ei välttämättä riitä siihen, että vieheellä pääsisi riittävän lähelle pohjaa.
Avuksi kannattaa ottaa lisäpaino, joka sitaistaan siimaan parin kolmenkymmenen sentin päähän vaapun etupuolelle.
Oikea painotus löytyy vain kokeilemalla. Matalissa koskissa 5-grammainen saattaa riittää, mutta vuolaimmissa virroissa oikea painotus voi olla ehkä 10–15 gramman luokkaa.
Kannattaa kokeilla -osaston vieheisiin kuuluvat ehdottomasti myös keskivertoa raskaammat lusikat, joita uitellaan sen verran verkalleen kelailemalla, että ne lähes nuoleskelevat pohjakivien pintoja.
Yksi jo hyväksi havaittu kirjolohiviehe kevään korkealla oleviin vesiin on Räsäsen 5-senttinen uutuusmalli, joka tunteen nimen 50/14 Helmi Painava.
Painava -viehe on 3 grammaa perinteistä Räsäsen Viitosta painavampi, ja juuri tuo pieni painoero auttaa saavuttamaan pohjan kevätkoskessa.
Jigi tai liitsikin saattaa toimia nyt ihan hyvin, eikä lippaakaan kannata kokonaan unohtaa. Laita jigeihin riittävän raskas pää, ja muihin vieheisiin lisäpainoa siimaan.
Aurinkoisina päivinä kirkkaassa vedessä toimivat esimerkiksi kirkkaat metallivärit. Jos vesi on jo kovasti sameaa, räikeät ärsyvärit parantavat vieheen näkyvyyttä.
Muista, että siiman kunto ja kelan toimivuus kannattaa tarkistaa jo ennen koskelle lähtemistä.
Mikään ei ole ikävämpää kuin se, että vasta kevään ensimmäinen lohikalatärppi paljastaa, kuinka siima olikin hapristunut heikoksi ja helposti katkeavaksi rihmaksi, joka ei enää kestä juuri minkäänlaista vetoa. Kalusto kuntoon, ja vasta sitten koskille!
Syvälle sukeltavat vaaputkin voivat nyt toimia hyvin. Rapala Jointed Shad Rap säilyttää syvyytensä, kun kelaaminen pysäytetään. Hidas uitto ja pitkät tauot kelaamisessa saivat lopulta kirren iskuun.
Vuosi 2020
► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
► Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
► Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
► Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
► Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
► Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
► Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
► Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
► Viikko 26: Koko perheen kalaretki
► Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
► Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
► Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
► Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
► Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
► Viikko 32: Jigailua onkivavalla
► Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
► Viikko 34: Puronieriäjahtiin Kemijoelle
► Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
► Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
► Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
► Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
► Viikko 39: Suurhaukea mereltä
► Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
► Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
► Viikko 42: Hidasta jigailua rantamatalassa
► Viikko 43: Lokakuussa kuhastamaan
► Viikko 44: Jäitä odotellessa laituripilkille
► Viikko 45: Kalastuspaikkoja veneettömälle
► Viikko 46: Kirjolohta koskilta keinovalosta
► Viikko 47: Marraskuussa siikaongelle
► Viikko 48: Pidä kalastusvälineille huoltotauko
► Viikko 49: Talvikoskille pääsee taas kalaan
► Viikko 50: Varovaisuus kannattaa ensijäillä
► Viikko 51: Kesävieheillä pilkkimään
► Viikko 52: Joulukalaksi hauki tai kirjolohi
► Viikko 53: Hanki kalastuslupa ajoissa
Vuosi 2021
► Viikko 1: Mormyskaa ja liukupilkkiä
► Viikko 2: Vaihda sinttionginta kirjolohipilkkiin
► Viikko 3: Keskitalven kuhaa sisävesiltä
► Viikko 4: Kalatkin kaipaavat valoa
► Viikko 5: Ahventa rautupilkillä
► Viikko 6: Madepilkki on pimeää puuhaa
► Viikko 7: Lajikalastajan talvilomaviikko
► Viikko 8: Kuhapilkkiä matalasta vedestä
► Viikko 9: Näin pyydystät ruokakalat tunnissa
► Viikko 10: Parhaat pilkkiajat lähestyvät
► Viikko 11: Haukea rantamatalasta
► Viikko 12: Tavoitteeksi iso pilkkiahven
