Suomi on pitkä maa, ja se näkyy erityisen hyvin juuri tähän vuodenaikaan kalavesillä.

Lapissa kevättalven pilkkikausi alkaa olla vasta parhaimmillaan, kun samaan aikaan monessa Etelä-Suomen koskikohteessa aloitellaan heittokalastuskautta ja kesäsesonkia. Joissakin kohteissa on jo tehty kauden ensimmäisiä kirjolohi-istutuksiakin.

Viikon vinkki

Mitä: Kirjolohta, ahventa ja haukea.
Missä: Etelä-Suomen koskikalastuskohteissa.
Millä: Lusikoilla, syvännevaapuilla, jigeillä, liitseillä ja lipoilla.
Muista: Koskella osa rannoista voi olla vielä jäässä ja parhaat heittopaikat saattavat siksi olla hyvinkin pienellä alueella. Muista silti koronarajoitukset, äläkä mene liian lähelle muita kalastajia. Pidä vähintään vavan mittainen turvaväli.

Heittokalastuskauden aloittaminen alkaakin nyt olla järkevin vaihtoehto eteläsuomalaiselle kalastajalle. Lämpimät ilmat ovat pehmentäneet järvivedet paikoin jo niin vaarallisen hauraiksi, ettei niille enää kannata lähteä.

Heikoilla jäillä liikkumisen sijasta ainakin Vaasa–Lappeenranta-linjan etelä- ja lounaispuolella on paras joko odotella kaikessa rauhassa joitakin viikkoja järvien aukeamista.

Tai vaihtoehtoisesti nyt voi lähteä katsomaan, mitä koskilla olisi tarjottavana.

Jos tankkiauto on ehtinyt käydä jo ensimmäisellä kudullaan, saumat ainakin kirjolohen saamiseen voivat olla jopa hyvät. Muita mahdollisia saalislajeja ovat ahven ja hauki, jotka viihtyvät koskien ympäristössä vuoden ympäri.

Ja mistäkö sen tankkiauton mahdollisesta käynnistä saisi vinkkiä? No, vaikkapa somesta ja netistä. Kaverien somepäivitykset ehkä paljastavat, jos kirre on ollut jo joissain kohteessa niin sanotusti hyvin iskussa.

Monella koskikohteella on myös nettisivut, joilla olevia saalispäiväkirjojakin kannattaa lueskella tarkasti.

Kun samalle päivälle löytyy riittävän monta päiväkirjamerkintää ylös saaduista kirjolohista, alkaa jo vahvasti haiskahtaa siltä, että kuorma-auto on ehkä käynyt kutupuuhissa.

siuronkoski_kevättulva

Vesitilanne monessa Etelä-Suomen koskikohteessa on vielä rauhallinen. Siuronkosken rannoilla näkyi tiistaina vielä vähän luntakin. Tulvahuippu on kuitenkin tulossa ehkä jo lähipäivinä.

Tulva vasta tulossa

Kulunut talvi oli pitkästä aikaa luminen koko maassa, eivätkä läheskään kaikki kinokset ole vielä kadonneet.

Hankien lopullinen sulamainen ja sitä seuraava pahin tulvahuippu on monella koskella vielä edessäpäin. Tulvatilanteen kehittymistä voi seurata muun muassa Suomen ympäristökeskuksen nettisivuilla.

Tällä hetkellä olosuhteet monella koskella ovat jopa hyvät. Virtaamaa riittää, mutta sitä ei ole vielä liikaa. Sulamisvesikään ei vielä ole samentanut kosken vettä aivan täysin.

Vesi on kuitenkin erittäin kylmää, mikä on syytä huomioida viehevalinnoissa. Nyt peliin kannattaa heittää jotain, mitä pystyy uittamaan riittävän syvällä ja riittävän hitaasti.

kirjolohi_lusikkauistin

Kevennetty 5-grammainen alumiini-Räsänen lisäpainolla varustettuna. Yhdistelmä ei äkkiseltään tunnu kovin järkevältä. Alumiinilusikassa on kuitenkin erittäin eloisa uinti, ja lisäpainolla viehe saadaan uimaan aivan kosken pohjia pitkin. Siellähän ne kalat ovat.

Lisäpainoa avuksi

Kelluvat vaaput sopivat kylmään virtaan, koska niitä voi pitää pikiäkin aikoja täysin paikallaan ilman pelkoa siitä, että viehe jäisi pohjaan. Siinähän ne sitten keinuttelevat kylkiään, virran reunassa.

Viehe kuitenkin pitäisi saada myös syvälle. Edes syvännelevyllä varustetun kelluvan vaapun uintisyvyys ei välttämättä riitä siihen, että vieheellä pääsisi riittävän lähelle pohjaa.

Avuksi kannattaa ottaa lisäpaino, joka sitaistaan siimaan parin kolmenkymmenen sentin päähän vaapun etupuolelle.

Oikea painotus löytyy vain kokeilemalla. Matalissa koskissa 5-grammainen saattaa riittää, mutta vuolaimmissa virroissa oikea painotus voi olla ehkä 10–15 gramman luokkaa.

Kannattaa kokeilla -osaston vieheisiin kuuluvat ehdottomasti myös keskivertoa raskaammat lusikat, joita uitellaan sen verran verkalleen kelailemalla, että ne lähes nuoleskelevat pohjakivien pintoja.

Yksi jo hyväksi havaittu kirjolohiviehe kevään korkealla oleviin vesiin on Räsäsen 5-senttinen uutuusmalli, joka tunteen nimen 50/14 Helmi Painava.

Painava -viehe on  3 grammaa perinteistä Räsäsen Viitosta painavampi, ja juuri tuo pieni painoero auttaa saavuttamaan pohjan kevätkoskessa.

Jigi tai liitsikin saattaa toimia nyt ihan hyvin, eikä lippaakaan kannata kokonaan unohtaa. Laita jigeihin riittävän raskas pää, ja muihin vieheisiin lisäpainoa siimaan.

Aurinkoisina päivinä kirkkaassa vedessä toimivat esimerkiksi kirkkaat metallivärit. Jos vesi on jo kovasti sameaa, räikeät ärsyvärit parantavat vieheen näkyvyyttä.

Muista, että siiman kunto ja kelan toimivuus kannattaa tarkistaa jo ennen koskelle lähtemistä.

Mikään ei ole ikävämpää kuin se, että vasta kevään ensimmäinen lohikalatärppi paljastaa, kuinka siima olikin hapristunut heikoksi ja helposti katkeavaksi rihmaksi, joka ei enää kestä juuri minkäänlaista vetoa. Kalusto kuntoon, ja vasta sitten koskille!

rapala jointed shad rap_viehe

Syvälle sukeltavat vaaputkin voivat nyt toimia hyvin. Rapala Jointed Shad Rap säilyttää syvyytensä, kun kelaaminen pysäytetään. Hidas uitto ja pitkät tauot kelaamisessa saivat lopulta kirren iskuun.

Vuosi 2020

► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
Viikko 26: Koko perheen kalaretki
Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
Viikko 32: Jigailua onkivavalla
Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
Viikko 34:  Puronieriäjahtiin Kemijoelle
Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
Viikko 39: Suurhaukea mereltä
Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
Viikko 42: Hidasta jigailua rantamatalassa
Viikko 43: Lokakuussa kuhastamaan
Viikko 44: Jäitä odotellessa laituripilkille
Viikko 45: Kalastuspaikkoja veneettömälle
Viikko 46: Kirjolohta koskilta keinovalosta
Viikko 47: Marraskuussa siikaongelle
Viikko 48: Pidä kalastusvälineille huoltotauko
Viikko 49: Talvikoskille pääsee taas kalaan
Viikko 50: Varovaisuus kannattaa ensijäillä
Viikko 51: Kesävieheillä pilkkimään
Viikko 52: Joulukalaksi hauki tai kirjolohi
Viikko 53: Hanki kalastuslupa ajoissa

Vuosi 2021

Viikko 1: Mormyskaa ja liukupilkkiä
Viikko 2: Vaihda sinttionginta kirjolohipilkkiin
Viikko 3: Keskitalven kuhaa sisävesiltä
Viikko 4: Kalatkin kaipaavat valoa
Viikko 5: Ahventa rautupilkillä
Viikko 6: Madepilkki on pimeää puuhaa
Viikko 7: Lajikalastajan talvilomaviikko
Viikko 8: Kuhapilkkiä matalasta vedestä
Viikko 9: Näin pyydystät ruokakalat tunnissa
Viikko 10: Parhaat pilkkiajat lähestyvät
Viikko 11: Haukea rantamatalasta
Viikko 12: Tavoitteeksi iso pilkkiahven

Vertailutulokset