Etelä-Suomessa lumet ovat saamassa jo hyvä vauhtia kyytiä.

Kun hanki hupenee, lumettoman jään alla alkaa tapahtua toden teolla. Moni kalalaji herää ajoittain jopa hurjaan ottiin. Nyt on hyvä hetki kokeilla esimerkiksi haukipilkkiä.

Viikon vinkki

Mitä: Haukea.
Mistä: Järvien kaislikkorannoilta ja lahtien pohjukoista.
Millä: Jigipilkeillä, tasureilla ja lusikkauistimilla.
Muista: Sulamisvedet nakertavat jo hyvää vauhtia järvien jääkantta, joten kuivapuku ylle ja naskalit kaulaan.

Etelä-Suomen rannikolla merijää alkaa olla jo vaarallista liikkumiseen, mutta sisävesillä pilkkiminen on vielä hyvinkin mahdollista, kunhan käyttää järkeä ja mukana on oikeat turvavarusteet.

Kuivapuku, paukkuliivit ja jäänaskalit pitävät pinnalla ja auttavat avannosta ylös, jos vahinko sattuu.

Hauki on lisääntyvän valon herättämänä hakeutumassa kohti kutupaikkoja. Parhaita pelipaikkoja ovat kaislikkorantaiset lahdet ja niiden suut.

Kaislikkorannat ovat valitettavasti myös niitä paikkoja, joilla kevätaurinko pehmittää jään nopeimmin. Tummavartiset, jäästä törröttävät kaislat imevät hyvin auringon lämpöä, ja niiden ympäristö pehmenee nopeasti.

Jää kaislikossa saattaakin pettää täysin varoittamatta. Tämä on aina syytä pitää mielessä.

hauki_kalastus

Isot kalat on helppo ottaa ylös isosta avannosta. Sopiva haukipilkkijän kaira onkin 6–8 tuumainen. Hauki saattaa niellä pilkin hyvinkin syvälle, joten perukekin kuuluu pakollisiin varusteisiin.

Iso kaira ja jämäkkä vapa

Kun tavoitteena on hauki, sitä ei kannata lähteä tavoittelemaan aivan kevyellä kalustolla. Kaira saa olla mieluusti 6–8-tuumainen.

Kyllä nelituumaisellakin kairalla pärjää aika pitkälle, mutta jos saalis onkin useampikiloinen, sen taiteileminen ylös pienestä reiästä on jo vaikeaa. Siinä touhussa tulee äkkiä naamaliikkeitä kalan lisäksi myös kalastajalle.

Normaali, halkaisijaltaan noin 7-senttisellä puolalla varustettu pilkkivapa toimii yleensä haukihommissa ihan hyvin, mutta pari senttiä isopuolaisemmassa ja jämäkkäkärkisessä vavassa, tai haspelikelalla varustetussa pilkkivirvelissä, on enemmän väsytyspotentiaalia, mikäli se suuri sattuukin osumaan kohdalle.

Suuren varalta haukipilkkijän siimassakin on luonnollisesti vetolujuutta riittävästi, eli ainakin 10 kiloa.

Jos päivälämpötila on plussan puolella, kuitusiima toimii hyvin, mutta kovalla pakkasella se tuppaa jäätymään nopeasti aivan tönköksi. Pakkasella paksu monofiili tai fluorocarbon onkin kuitua parempi siimavalinta.

Yksi tärkeä varuste on tietenkin peruke.

Jos ja kun hauki haukkaa pilkkiin, se ei maistele varovaisesti, vaan imaisee pilkin syvälle suureen kitaansa. Siima tulee siis suojata riittävän pitkällä perukkeella. Sen kuntoa kannattaa myös tarkkailla kalastuspäivän aikana aina tärppien tai ylös saatujen kalojen jälkeen.

hauki_pilkki

Kokeile haukipilkillä myös vetouisteluun tarkoitettuja lusikoita. Tässä ottipelinä oli 65-millinen ja 9-grammainen Räsänen.

Monta hyvää viehevaihtoehtoa

Hauki on siitä mukava pilkittävä, että sille kelpaa hyvin monipuolinen valikoima erilaisia vieheitä. Suuret pilkkijigit, noin 7-senttiset tai sitä isommat tasurit ja kevyet lusikkauistimet ovat esimerkkejä hyvistä vaihtoehdoista.

Haukea pilkitään aivan matalista vesistä, joten pilkin ei tarvitse olla raskas. Päin vastoin, tasureista kevennetyt ovat monesti hyvä valita, eikä jigissäkään tarvita raskasta päätä.

Jigissä tärkeintä on eloisasti ja herkästi keinahteleva, riittävän kookas häntä. Kannattaa kokeilla ärsyvärejä, ja puhtaan valkoistakin.

Sopivia lusikkauistimia löytää kesäkalastusvieheiden valikoimasta. Esimerkiksi vetouisteluun tarkoitetut kevyet lusikat kelpaavat rantamatalassa pilkkimiseen vallan mainiosti.

10-grammainen Räsäsen Seiska on erinomainen haukipilkki. Sen leijailu jo aivan pienelläkin vavan nostolla on erittäin hyvin haukea houkutteleva.

Kannattaa kokeilla -osastoon kuuluvat myös muun muassa alumiiniset lusikat, joita on tarjolla etenkin kuhapilkeiksi. Merkeistä mainittakoon Jasu ja Kuusamon Lätkä.

Eipä suuri liitsi tai tinselityyppinen sidoskaan ole välttämättä hullumpi valinta. Jopa ylös ja alas verkalleen nosteltu pyöreälehtinen lippa saattaa joskus toimia.

pilkkikalastus_kevät

Kirkkaina kevätpäivinä kannattaa ehkä edetä hitaasti aivan rannan tuntumassa. Samalla reiällä pilkitään noin vartti ennen kuin tehdään reikä uuteen paikkaan.

Kaksi eri taktiikkaa

Perinteinen haukipilkkitaktiikka toimii yleensä niin, että kaislikon reunaan porataan pitkä rivi reikiä, joita sitten lähdetään kiertämään järjestyksessä läpi.

Hyväksi oletetulle haukipaikalle kannattaa tehdä useampikin reikärivi, yksi aivan kaislikon reunaan, yksi hiukan kauemmaksi avoveden puolelle, ja vielä yksi ehkä keskelle kaislikkoakin.

Moni tekee reikärivit jo aamuvarhaisella ennen auringonnousua, jolloin ne saavat rauhoittua ja niitä päästään käymään läpi heti, kun päivänvalo alkaa lisääntyä.

Jos aamulla on kipakkaa pakkasta, liian aikaisin tehdyt reiät tuppaavat kuitenkin jäätymään aika nopeasti umpeen.

Aika hyvin toimii sekin, että reiät tehdään riittävän laajalle alueelle aamulla auringonnousun aikaan. Ensimmäisenä kairatut avannot ovat kyllä jo saaneet rauhoittua riittävästi, kun viimeisiä vielä poraillaan.

Reikärivi käydään järjestelmällisesti läpi pariin kolmeen kertaan, ja mikäli tulosta ei tule, on aika katsella uutta paikkaa.

Joskus kannattaa ehkä kokeilla sellaistakin taktiikkaa, että kovan kairanrouskeen ja laajan alueen nopean rei’ittämisen sijasta pilkkii hiljalleen edeten pitkin rantamatalia.

Sopivalta näyttävään paikkaan tehdään reikä, ja siinä pilkitään riittävän kauan, kunnes vaihdetaan paikkaa ja tehdään uusi reikä.

Etenkin pilvettömän kirkkaina ja aurinkoisina päivinä vähän kauempanakin väijyvä hauki saattaa joskus kiinnostua pilkistä, joka on pyörähdellyt noin 10–15 minuuttia samalla paikalla. Kannattaa kokeilla ainakin kirkasvetisillä järvillä.

Lisää vinkkejä:

Vuosi 2020

► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
Viikko 26: Koko perheen kalaretki
Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
Viikko 32: Jigailua onkivavalla
Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
Viikko 34:  Puronieriäjahtiin Kemijoelle
Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
Viikko 39: Suurhaukea mereltä
Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
Viikko 42: Hidasta jigailua rantamatalassa
Viikko 43: Lokakuussa kuhastamaan
Viikko 44: Jäitä odotellessa laituripilkille
Viikko 45: Kalastuspaikkoja veneettömälle
Viikko 46: Kirjolohta koskilta keinovalosta
Viikko 47: Marraskuussa siikaongelle
Viikko 48: Pidä kalastusvälineille huoltotauko
Viikko 49: Talvikoskille pääsee taas kalaan
Viikko 50: Varovaisuus kannattaa ensijäillä
Viikko 51: Kesävieheillä pilkkimään
Viikko 52: Joulukalaksi hauki tai kirjolohi
Viikko 53: Hanki kalastuslupa ajoissa

Vuosi 2021

Viikko 1: Mormyskaa ja liukupilkkiä
Viikko 2: Vaihda sinttionginta kirjolohipilkkiin
Viikko 3: Keskitalven kuhaa sisävesiltä
Viikko 4: Kalatkin kaipaavat valoa
Viikko 5: Ahventa rautupilkillä
Viikko 6: Madepilkki on pimeää puuhaa
Viikko 7: Lajikalastajan talvilomaviikko
Viikko 8: Kuhapilkkiä matalasta vedestä
Viikko 9: Näin pyydystät ruokakalat tunnissa
Viikko 10: Parhaat pilkkiajat lähestyvät