Maaliskuu, ensimmäinen kolmesta kevätkuukaudesta, on pinkaissut hyvään vauhtiin.

Kalastuksen harrastajalle vuodenaika tarkoittaa, että parhaat tai ainakin olosuhteiden puolesta miellyttävimmät pilkkiajat alkavat olla käsillä.

Viikon vinkki

Mitä: Ahvenia, haukia ja kuhia
Mistä: Järviltä ja mereltä
Millä: Erilaisilla pilkeillä
Muista: Kevättalven pilkkipäivä on pitkä. Ellet jaksa jäällä aamusta iltaan, reissu kannattaa painottaa joko aamu- tai iltasyöntiin. Tulee ainakin jompikumpi ottihetki koettua.

Jään kestävyyttäkään ei tarvitse suurimmassa osassa maata pelätä, siitä piti ennätyskylmä helmikuu huolen.

Kun vielä lumet sulavat saappaiden tieltä ja yöpakkaset jähmettävät jään pinnan parketinkovaksi, on liikkuminen helppoa ja nautinnollista.

On aika ottaa kohteeksi vähän kauempanakin rannasta häämöttäviä apajia. Nyt voi myös hyödyntää vanhoja pilkkireikiä, jotka ovat ehkä jäätyneet vain kantapäällä puhkaistavalla kuorella. Ottipaikan etsiminen helpottuu merkittävästi.

Syöntiajat eriytyvät

Päivän pidentyminen tarkoittaa samalla sitä, että kaloilla alkaa esiintyä yhä selvemmin aamu- ja iltasyöntiä.

Viitseliäs pilkkijä hinaa itsensä avannon äärelle jo ennen auringon nousua, vaikka se tarkoittaa sangen varhaista herätystä. Näinä päivinä auringon nousu- ja laskuajat ovat sekä etelässä että pohjoisessa klo 7 ja 18 tietämissä, ja valoisan ajan pitenemisen vauhti sen kuin kiihtyy.

Aamu- ja iltasyöntien kyttääminen tuntuu olevan sitä tärkeämpää, mitä kirkkaampi sää, puhtaampi jää ja kirkasvetisempi kalapaikka on kysymyksessä.

Ei niin, etteikö kalaa voisi pitkin päivääkin saada, mutta erityisesti suuremmat yksilöt tuntuvat olevan tarkkoja ruoka-ajoistaan.

Moni on todennut, että esimerkiksi ison ahvenen syöntipiikki sattuu juurikin auringon nousun tai laskun tienoille, ja että muulloin niitä tärskähtelee pilkkeihin satunnaisemmin.

Miksi iso ahven tankkaa juuri noihin aikoihin? Olisivatko saaliskohteet vielä yön jäljiltä kankealiikkeisempiä, tai toisaalta iltahämärän laskeutuessa niin ikään helpommin kiinni otettavia, mene tiedä.

hauki_kalastus

Hauki nappaa pilkkiin mieluusti kutulahtiensa liepeiltä.

Kutupaikat kutsuvat

Kevään lähestymisen ilmiöihin kuuluu myös, että kalat alkavat hakeutua hiljalleen matalampaan veteen. Varsinkin rehevissä järvissä happitilanne saattaa olla syvänteissä jo sen verran heikko, että kalojen olo alkaa siellä muuttua epämiellyttäväksi.

Jäidenlähdön tienoilla käynnistyvä kutukin ajaa monia lajeja kohti matalikkoja. Ahventen massavaelluksia esiintyy muun muassa Pohjanlahden rannikolla, tunnettuja esimerkkejä vaikkapa Raippaluodon ja Hailuodon mataliin poukamiin ilmestyvät ahvenparvet.

Myös haukia alkaa löytyä entistä varmemmin kutulahtien liepeiltä. Metrin parin veteen ruovikon reunalle tai lahden keskiosiin poratut reiät kannattaa onkia räjähtävää tärppiä varroten.

Kiiluvasilmäiset kuhat luuraavat vielä syvänteissään, paitsi että niitäkin saattaa jo tavoittaa alkutalvea matalammasta. Varsinkin rannikolla kuha voi iskeä pilkkiin vain muutaman metrin vedestä.

ahven_pilkki

Mormyska joko sellaisenaan tai pystypilkin kanssa tarjoiltuna on hyvä pyydys kevätahvenille.

Pilkki pienemmäksi

Pilkkivalintaan kevään lähestyminen vaikuttaa siten, että pilkin kokoa on syytä pienentää.

Isotkin ahvenet saattavat nyt nyrpistää nokkaansa vilkkaasti uitetuille tasapainoille, joita napostelivat hyvällä ruokahalulla vielä alkutalvesta.

Saattaa olla, että tehokas suun avaaminen vaatii mormyskaan siirtymistä. Kun ahvenet saapuvat samalla matalaan, mormyskan käyttäminen helpottuu.

Haukea ja kuhaa ei morreilla kiusata, vaan niiden pyynti onnistuu samoilla eväillä kuin aikaisemminkin: tasapainoilla, pystypilkeillä, lusikoilla ja jigipilkeillä. Huonolla syönnillä kannattaa toki näidenkin tarjousten kokoa pienentää.

Lisää vinkkejä:

Vuosi 2020

► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
Viikko 26: Koko perheen kalaretki
Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
Viikko 32: Jigailua onkivavalla
Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
Viikko 34:  Puronieriäjahtiin Kemijoelle
Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
Viikko 39: Suurhaukea mereltä
Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
Viikko 42: Hidasta jigailua rantamatalassa
Viikko 43: Lokakuussa kuhastamaan
Viikko 44: Jäitä odotellessa laituripilkille
Viikko 45: Kalastuspaikkoja veneettömälle
Viikko 46: Kirjolohta koskilta keinovalosta
Viikko 47: Marraskuussa siikaongelle
Viikko 48: Pidä kalastusvälineille huoltotauko
Viikko 49: Talvikoskille pääsee taas kalaan
Viikko 50: Varovaisuus kannattaa ensijäillä
Viikko 51: Kesävieheillä pilkkimään
Viikko 52: Joulukalaksi hauki tai kirjolohi
Viikko 53: Hanki kalastuslupa ajoissa

Vuosi 2021

Viikko 1: Mormyskaa ja liukupilkkiä
Viikko 2: Vaihda sinttionginta kirjolohipilkkiin
Viikko 3: Keskitalven kuhaa sisävesiltä
Viikko 4: Kalatkin kaipaavat valoa
Viikko 5: Ahventa rautupilkillä
Viikko 6: Madepilkki on pimeää puuhaa
Viikko 7: Lajikalastajan talvilomaviikko
Viikko 8: Kuhapilkkiä matalasta vedestä
Viikko 9: Näin pyydystät ruokakalat tunnissa