Maaliskuu, ensimmäinen kolmesta kevätkuukaudesta, on pinkaissut hyvään vauhtiin.
Kalastuksen harrastajalle vuodenaika tarkoittaa, että parhaat tai ainakin olosuhteiden puolesta miellyttävimmät pilkkiajat alkavat olla käsillä.
Viikon vinkki
Mitä: Ahvenia, haukia ja kuhia
Mistä: Järviltä ja mereltä
Millä: Erilaisilla pilkeillä
Muista: Kevättalven pilkkipäivä on pitkä. Ellet jaksa jäällä aamusta iltaan, reissu kannattaa painottaa joko aamu- tai iltasyöntiin. Tulee ainakin jompikumpi ottihetki koettua.
Jään kestävyyttäkään ei tarvitse suurimmassa osassa maata pelätä, siitä piti ennätyskylmä helmikuu huolen.
Kun vielä lumet sulavat saappaiden tieltä ja yöpakkaset jähmettävät jään pinnan parketinkovaksi, on liikkuminen helppoa ja nautinnollista.
On aika ottaa kohteeksi vähän kauempanakin rannasta häämöttäviä apajia. Nyt voi myös hyödyntää vanhoja pilkkireikiä, jotka ovat ehkä jäätyneet vain kantapäällä puhkaistavalla kuorella. Ottipaikan etsiminen helpottuu merkittävästi.
Syöntiajat eriytyvät
Päivän pidentyminen tarkoittaa samalla sitä, että kaloilla alkaa esiintyä yhä selvemmin aamu- ja iltasyöntiä.
Viitseliäs pilkkijä hinaa itsensä avannon äärelle jo ennen auringon nousua, vaikka se tarkoittaa sangen varhaista herätystä. Näinä päivinä auringon nousu- ja laskuajat ovat sekä etelässä että pohjoisessa klo 7 ja 18 tietämissä, ja valoisan ajan pitenemisen vauhti sen kuin kiihtyy.
Aamu- ja iltasyöntien kyttääminen tuntuu olevan sitä tärkeämpää, mitä kirkkaampi sää, puhtaampi jää ja kirkasvetisempi kalapaikka on kysymyksessä.
Ei niin, etteikö kalaa voisi pitkin päivääkin saada, mutta erityisesti suuremmat yksilöt tuntuvat olevan tarkkoja ruoka-ajoistaan.
Moni on todennut, että esimerkiksi ison ahvenen syöntipiikki sattuu juurikin auringon nousun tai laskun tienoille, ja että muulloin niitä tärskähtelee pilkkeihin satunnaisemmin.
Miksi iso ahven tankkaa juuri noihin aikoihin? Olisivatko saaliskohteet vielä yön jäljiltä kankealiikkeisempiä, tai toisaalta iltahämärän laskeutuessa niin ikään helpommin kiinni otettavia, mene tiedä.
Hauki nappaa pilkkiin mieluusti kutulahtiensa liepeiltä.
Kutupaikat kutsuvat
Kevään lähestymisen ilmiöihin kuuluu myös, että kalat alkavat hakeutua hiljalleen matalampaan veteen. Varsinkin rehevissä järvissä happitilanne saattaa olla syvänteissä jo sen verran heikko, että kalojen olo alkaa siellä muuttua epämiellyttäväksi.
Jäidenlähdön tienoilla käynnistyvä kutukin ajaa monia lajeja kohti matalikkoja. Ahventen massavaelluksia esiintyy muun muassa Pohjanlahden rannikolla, tunnettuja esimerkkejä vaikkapa Raippaluodon ja Hailuodon mataliin poukamiin ilmestyvät ahvenparvet.
Myös haukia alkaa löytyä entistä varmemmin kutulahtien liepeiltä. Metrin parin veteen ruovikon reunalle tai lahden keskiosiin poratut reiät kannattaa onkia räjähtävää tärppiä varroten.
Kiiluvasilmäiset kuhat luuraavat vielä syvänteissään, paitsi että niitäkin saattaa jo tavoittaa alkutalvea matalammasta. Varsinkin rannikolla kuha voi iskeä pilkkiin vain muutaman metrin vedestä.
Mormyska joko sellaisenaan tai pystypilkin kanssa tarjoiltuna on hyvä pyydys kevätahvenille.
Pilkki pienemmäksi
Pilkkivalintaan kevään lähestyminen vaikuttaa siten, että pilkin kokoa on syytä pienentää.
Isotkin ahvenet saattavat nyt nyrpistää nokkaansa vilkkaasti uitetuille tasapainoille, joita napostelivat hyvällä ruokahalulla vielä alkutalvesta.
Saattaa olla, että tehokas suun avaaminen vaatii mormyskaan siirtymistä. Kun ahvenet saapuvat samalla matalaan, mormyskan käyttäminen helpottuu.
Haukea ja kuhaa ei morreilla kiusata, vaan niiden pyynti onnistuu samoilla eväillä kuin aikaisemminkin: tasapainoilla, pystypilkeillä, lusikoilla ja jigipilkeillä. Huonolla syönnillä kannattaa toki näidenkin tarjousten kokoa pienentää.
Lisää vinkkejä:
Vuosi 2020
► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
► Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
► Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
► Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
► Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
► Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
► Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
► Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
► Viikko 26: Koko perheen kalaretki
► Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
► Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
► Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
► Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
► Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
► Viikko 32: Jigailua onkivavalla
► Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
► Viikko 34: Puronieriäjahtiin Kemijoelle
► Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
► Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
► Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
► Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
► Viikko 39: Suurhaukea mereltä
► Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
► Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
► Viikko 42: Hidasta jigailua rantamatalassa
► Viikko 43: Lokakuussa kuhastamaan
► Viikko 44: Jäitä odotellessa laituripilkille
► Viikko 45: Kalastuspaikkoja veneettömälle
► Viikko 46: Kirjolohta koskilta keinovalosta
► Viikko 47: Marraskuussa siikaongelle
► Viikko 48: Pidä kalastusvälineille huoltotauko
► Viikko 49: Talvikoskille pääsee taas kalaan
► Viikko 50: Varovaisuus kannattaa ensijäillä
► Viikko 51: Kesävieheillä pilkkimään
► Viikko 52: Joulukalaksi hauki tai kirjolohi
► Viikko 53: Hanki kalastuslupa ajoissa
Vuosi 2021
► Viikko 1: Mormyskaa ja liukupilkkiä
► Viikko 2: Vaihda sinttionginta kirjolohipilkkiin
► Viikko 3: Keskitalven kuhaa sisävesiltä
► Viikko 4: Kalatkin kaipaavat valoa
► Viikko 5: Ahventa rautupilkillä
► Viikko 6: Madepilkki on pimeää puuhaa
► Viikko 7: Lajikalastajan talvilomaviikko
► Viikko 8: Kuhapilkkiä matalasta vedestä
► Viikko 9: Näin pyydystät ruokakalat tunnissa
