Kerroimme viime vuonna viikon 35 kalastusvinkkinä fongauksesta eli lajikalastuksesta. Siinä yritetään saada mahdollisimman monta kalalajia rajattuna aikana tai rajatusta paikasta, esimerkiksi tietystä vesistöstä.

Viikon vinkki

Mitä: Kaikkia kalalajeja
Mistä: Järviltä ja mereltä
Millä: Pilkkikalastusvälineillä
Muista: Pilkkiminen on jokamiehenoikeus, mutta ihan joka vedessä ei saa pilkkiä ilman lupaa. Tarkista sallitut ja kielletyt vedet osoitteesta kalastusrajoitus.fi

Moni fongari kerää vuosipinnoja, jolloin saman kalenterivuoden aikana yritetään saada siiman päähän mahdollisimman monta eri kalalajia. Fongaus on tehokkainta kesäkuukausina, kun kalat ovat aktiivisimmillaan, mutta tokihan aktiivifongarit ovat aloittaneet vuosipinnojen keräilyn jo heti, kun kalenterivuosi vaihtui.

Talvifongaus tuo ihan mukavaa vaihtelua kenelle tahansa pilkkijälle. Jospa sen yksittäisen ison kalan tavoittelemisen sijasta kokeilisikin sitä, kuinka monta eri kalalajia lähijärvestä on mahdollista saada pilkkimällä. Montako lajia on mahdollista tavoittaa vaikkapa talvilomaviikon aikana?

kalastus_pilkki

Ahven ja särki ovat niin yleisiä, että ne ovat lajibongarin saalislistalla helpoimmasta päästä.

Lajeja helpommasta päästä

Ahven ja särki ovat ehkä helpoimmat pilkillä saatavissa olevat kalalajit, jos nyt kalastamisessa koskaan mikään niin helppoa on.

Pieni pystypilkki tai mormyska punaisella kärpästoukalla maustettuna, ja vettä jään alla noin 1–6 metriä ovat joka tapauksessa jo ihan lupaava alku. Paikkaa ei välttämättä tarvitse kovin monta kertaa vaihdella, kun jo jompikumpi näistä lajeista käy kiinni.

Särkeä kannattaa tavoitella matalikoilta ja karikoilta, joissa vettä on ehkä vain 1–2 metriä. Pienet ahvenet viihtyvät usein vähän syvemmällä, tyypillisesti noin 3–6 metrissä.

Pystyyn kuivuneet kaislikot tai muuten selkeästi näkyvissä olevat ruovikot ovat lupaus hauesta.

Kaislikon reunaan kairataan pitkä rivi reikiä. Niitä voi tehdä parikin riviä, yhden aivan ruohoihin kiinni tai jopa ruohikon sekaan, ja toisen vähän kauemmas vapaan veden suuntaan. Hyvässä lykyssä saalis voi olla kooltaan todella isoa, joten haukihommissa kaira saisi olla mieluusti kooltaan 6–8-tuumainen.

Reikärivin annetaan rauhoittua jonkin aikaa. Sitten se kolutaan läpi jollakin riittävän isolla houkutuksella. Se voi olla esimerkiksi kookas tasapainopilkki, kevyt ja eloisasti leijaileva lusikkauistin tai kohtuullisen kokoinen jigi.

Äläkä unohda peruketta, joka kestää hauen hampaat.

Haukipilkin avannot voi tehdä jo aamuhämärissä, ja vavan kanssa niitä kannattaa lähteä koluamaan ensimmäisen kerran heti auringonnousun aikoihin.

Avantorivi on hyvä kokeilla läpi ainakin pariin kolmeen kertaan ennen kuin vaihtaa kokonaan uuteen paikkaan. Mikäli avannot eivät jäädy päivän aikana umpeen, niitä kannattaa käydä läpi myöhemminkin päivän mittaan.

Kun tavoitellaan mahdollisimman monta eri lajia, unohtaa ei tietenkään sovi tämän hetken sesonkikalaa, eli madetta. Täsmäohjeet sen tavoittelemiseen löytyvät viime viikon vinkistämme.

pilkkikalastus_särkikala

Isolla järvellä noin kymmenen metrin syvyydestä saattaa tavoittaa kuhan lisäksi muun muassa pohjan tuntumassa viihtyviä särkikaloja.

Yllätyksiä pohjasta

Siirrytään keskikokoisella tai suurella järvellä rannan tuntumasta selvästi syvempiin vesiin. Eteläsuomalaisissa järvissä noin 8–12 metrin syvyydestä on mahdollista bongata muun muassa kuha. Sen saamiseksi kerroimme vihjeitä viikolla 3.

Syvissä vesissä voi viihtyä moni muukin laji, mutta niiden tavoitteleminen vaatii hennompia välineitä. Kuhapilkkien koukut eivät mahdu pienempien kalojen suuhun, mutta kun noin kymmeneen metriin upottaa morrin tai pystypilkin, se saattaa jo kiinnostaa kiiskiä, lahnaa tai pasuria.

Morrin upottaminen syvälle on hidasta, mutta se onnistuu kyllä, kun siima on riittävän ohut. Paksummilla siimoilla morrin upotusapuna kannattaa käyttää liukupilkkiä tai tasapainopilkkiä.

Vaativaa välivesikalastusta

Suurilla järvillä on laajoja selkävesiä, joiden syvänteissä liikkuu ajoittain sakeana parvena pikkukaloja. Nämä parvet löytyvät aika nopeasti kaikuluotaimella. Sen ruudulle saattaa piirtyä noin 2–10 metrin syvyyksissä uivia parvia, jotka saattavat parhaimmillaan sumentaa jopa koko luotaimen ruudun. Mutta mitä kaloja ne ovat?

Parven sekaan ujutettu pieni morri saattaa tuoda valaistusta asiaan. Esimerkiksi salakan nappaaminen välivedestä on aika vaikea tehtävä, mutta kymmensenttinen kuore on sen verran suurisuinen, että sellaisen voi hyvinkin saada.

Talvifongauksessa mahdollisuuksia on vaikka mihin, ja rajat voi asettaa juuri niin kuin itse haluaa. Montako eri lajia saa esimerkiksi yhdellä ja samalla pilkillä, tai tietyllä pilkkityypillä, kuten vaikkapa pystypilkeillä?

Jos talvilomaviikon fongaustavoitteena on ollut esimerkiksi viisi eri kalalajia, ja urakka on yhtä vaille valmis, unohtaa ei sovi kirjolohtakaan. Niitä voi tavoittaa istarilammilta näillä ohjeilla.

Lisää vinkkejä:

Vuosi 2020

► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
Viikko 26: Koko perheen kalaretki
Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
Viikko 32: Jigailua onkivavalla
Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
Viikko 34:  Puronieriäjahtiin Kemijoelle
Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
Viikko 39: Suurhaukea mereltä
Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
Viikko 42: Hidasta jigailua rantamatalassa
Viikko 43: Lokakuussa kuhastamaan
Viikko 44: Jäitä odotellessa laituripilkille
Viikko 45: Kalastuspaikkoja veneettömälle
Viikko 46: Kirjolohta koskilta keinovalosta
Viikko 47: Marraskuussa siikaongelle
Viikko 48: Pidä kalastusvälineille huoltotauko
Viikko 49: Talvikoskille pääsee taas kalaan
Viikko 50: Varovaisuus kannattaa ensijäillä
Viikko 51: Kesävieheillä pilkkimään
Viikko 52: Joulukalaksi hauki tai kirjolohi
Viikko 53: Hanki kalastuslupa ajoissa

Vuosi 2021

Viikko 1: Mormyskaa ja liukupilkkiä
Viikko 2: Vaihda sinttionginta kirjolohipilkkiin
Viikko 3: Keskitalven kuhaa sisävesiltä
Viikko 4: Kalatkin kaipaavat valoa
Viikko 5: Ahventa rautupilkillä
Viikko 6: Madepilkki on pimeää puuhaa