Helmikuu lähentelee puoltaväliään, ja monilla pilkkijöillä on yksi kalalaji mielen päällä tavallista useammin: Made. On nimittäin se hetki, jolloin pitää lähteä madepilkille, jos ollenkaan.

Viikon vinkki

Mitä: Madetta
Mistä: Järviltä ja mereltä
Millä: Mademormyskoilla
Muista: Otsalamppu mukaan.

Mateen paras sesonki tosin hieman vaihtelee vesistöittäin ja maantieteellisesti, mutta keskimäärin kutu tapahtuu Etelä- ja Keski-Suomessa tammikuun lopun ja helmikuun puolenvälin välisenä aikana, pohjoisessa viikko tai muutama myöhemmin.

Kutee matalassa

Mateesta puhuttaessa kutu on avainsana. Se tarjoaa pilkkijälle mahdollisuuden päästä kuokkimaan häihin ja korjaamaan kotikeittiöön hyvän potin maukasta mateenlihaa, parhaassa tapauksessa mätiäkin.

Kutuaan varten normaalisti syvänteissä viihtyvät matikat vaeltavat kotivetensä matalikoille. Ne voivat olla lahden poukamia, selkämatalikkoja tai kaikkein mieluiten jonkinlaisen virtauksen vaikutuspiirissä olevia alueita kuten jokisuvantoja, niiden suistoja, salmia tai vuolteita.

Syvyyttä ei kutupaikoilla ole yleensä kuin 1-3 metriä, ja pohja on kovaa savea, hiekkaa tai kivikkoa.

Kalastuskirjallisuus tietää, että parhaat pilkkisaaliit saadaan silloin kun mateen kutu on päällä. Tosiasiassa pilkkijän sesonki alkaa jo viikkoja ennen huippuhetkeä ja päättyy samaten jokunen päivä tai viikko kudun päätyttyä.

Mikä vaihe kudusta on kulloinkin menossa, selviää pilkkijälle mateen sukutuotteita tutkimalla.

Jos maiti ja mäti ovat valuvia, on kutu käynnissä. Jos taas rauhaset ovat vielä kovia, paras hetki siintää vasta tulevaisuudessa. Mutta kukaties jo päivän tai parin päässä.

pilkki_made

Mademormyskoita. Koreat kuosit ovat lähinnä ihmisiä varten, made tuskin pimeydessään väreistä välittää.

Karskit aseet

Ennen vanhaan madetta pilkittiin monikoukkuisilla haroilla ja ryöstäjillä, jotka saattoivat tartuttaa kalan kiinni milloin mistäkin ruumiinosasta.

Tuorein kalastuslakiuudistus kielsi kuitenkin kalojen tahallisen ulkoa päin tartuttamisen, joten mainitut pilkkityypit muuttuivat laittomiksi.

Nykyisin laillinen pyynti tapahtuu etenkin erilaisilla syöttipilkeillä, joista niin sanotut mademormyskat ovat tunnetuimpia.

Ne ovat suurikokoisia, jopa kymmenien grammojen painoisia mormyskoita varustettuna vahvalla koukulla. Myös tavallista, mielellään vähintään 20 gramman painoista jigipäätä voi ”mademorrina” käyttää aivan hyvin.

Koukkuun laitetaan syötti, yleensä pala kalaa. Käypäisiä ovat esimerkiksi kuore, ahven, kiiski ja muikku. Syötti kannattaa vaihtaa aika-ajoin tuoreeseen, sillä pitkään lionnut kelpaa huonommin.

Oleellinen osa toimivaa kokonaisuutta ovat myös vapa ja siima.

Vavan tulee olla jämäkkää tekoa ja siinä on oltava seipäänjäykkä kärki. Siimaksi kelpaa vahva, vaikkapa 0,50-millinen monofiili- tai samaa paksuusluokkaa oleva kuitusiima. Pituutta ei tarvitse olla kuin 5-10 metriä.

Paksu siima on vähemmän altis sotkuille, eikä vahvuudella ole tässä tapauksessa merkitystä myöskään pilkin uinnin tai houkuttelevuuden kannalta.

madevapa_kalastus

Madevavan ei tarvitse tämän kummoisempi olla.

Pohjalla pompotellen

Mademorria uitetaan pohjan tuntumassa tai pohjalla, käyttäen hiukan reilumpaa pompotusliikettä kuin esimerkiksi ahventa mormyskalla narrattaessa. Pohjan taputtelu on hyvä konsti houkutella kaloja paikalle.

Tärppi voi olla kaikkea rajun tempaisun ja epämääräisen hipelöinnin väliltä. Jokaiseen vähänkin poikkeavaan tuntemukseen vastataan napakalla vastaiskulla, ja kala nostetaan liiemmin väsyttelemättä ylös avannosta.

Made on syytä verestää välittömästi pyynnin jälkeen, koska verestämättömänä sen maku ja säilyvyys huononevat.

made_kalastus

Monilla vesillä tavallisin pilkkimateen paino on puoli kiloa tai alle, mutta eivät tämän kokoisetkaan ole harvinaisia.

Lisää vinkkejä:

► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
Viikko 26: Koko perheen kalaretki
Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
Viikko 32: Jigailua onkivavalla
Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
Viikko 34:  Puronieriäjahtiin Kemijoelle
Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
Viikko 39: Suurhaukea mereltä
Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
Viikko 42: Hidasta jigailua rantamatalassa
Viikko 43: Lokakuussa kuhastamaan
Viikko 44: Jäitä odotellessa laituripilkille
Viikko 45: Kalastuspaikkoja veneettömälle
Viikko 46: Kirjolohta koskilta keinovalosta
Viikko 47: Marraskuussa siikaongelle
Viikko 48: Pidä kalastusvälineille huoltotauko
Viikko 49: Talvikoskille pääsee taas kalaan
Viikko 50: Varovaisuus kannattaa ensijäillä
Viikko 51: Kesävieheillä pilkkimään
Viikko 52: Joulukalaksi hauki tai kirjolohi
Viikko 53: Hanki kalastuslupa ajoissa
Viikko 1: Mormyskaa ja liukupilkkiä
Viikko 2: Vaihda sinttionginta kirjolohipilkkiin
Viikko 3: Keskitalven kuhaa sisävesiltä
Viikko 4: Kalatkin kaipaavat valoa
Viikko 5: Ahventa rautupilkillä