Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa kävi vuoden aikana yli 563 000 vierasta. Kasvu suhteessa kävijämäärään oli pieni, sillä viime vuonna puiston alueella kävi vain pari tuhatta ihmistä vähemmän.

Toiseksi suosituin alue oli historiakohteisiin liittyvä Aulangon luonnonsuojelualue, jossa kävi vuoden aikana 541 800 vierasta. Muista suojelu- tai retkeilykohteista suosituin oli Punkaharjun luonnonsuojelualue ja tutkimusmetsä (161 300 käyntiä).

Kansallispuistoista Urho Kekkosen kansallispuisto ja Nuuksio keräsivät vuoden aikana lähes yhtä paljon käyntejä. Saariselän alueella oli 372 300 kävijää ja Nuuksiossa 367 500.

Runsaan 200 000 kävijän puistoja ovat Koli, Repovesi, Pyhä-Luosto ja Sipoonkorpi, jonka väkimäärä tuplaantui edellisestä vuodesta ja josta raportoitiin jo kevään aikana paikkojen kulumisesta, pysäköintiongelmista ja viime aikoina myös varkauksista.

Myös Helvetinjärven kansallispuistossa kävijämäärä kaksinkertaistui vuoteen 2019 verrattuna. Vuonna 2020 alueella vieraili noin 80 000  ihmistä.

Huimimman nousun teki Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto, jossa väkeä kävi yli kaksikertaa enemmän kuin vuonna 2019. Vuonna 2020 alueella vieraili 19 200 retkeilijää.

Vain yhdessä kansallispuistossa kävijämäärät vähenivät vuoden 2020 aikana. Perämeren kansallispuistossa kävi vuoden aikana 5000 ihmistä, kun vuotta aiemmin lukema oli 6 500.

Kokosimme taulukkoon vuoden 2019 ja 2020 käyntimäärät. Taulukon perusteella voi ehkä suunnata askeleet vähemmän ruuhkaisiin puistoihin.

kansallispuistot_käyntimäärät

Kansallispuistojen käyntimäärissä on iso ero. Viime vuoden aikana monissa puistoissa oli huima kasvu ja vain Perämerellä kävijöiden määrä väheni.

9,2 miljoonaa käyntiä

Metsähallituksen hoitamien kaikkien valtion suojelualueiden ja asiakaspalvelupisteiden kokonaiskäyntimäärä vuonna 2020 oli 9,2 miljoonaa käyntiä.

Vuoden aikanana kansallispuistojen käyntimäärä kasvoi peräti 23 prosenttia. Kansallispuistoissa kävijöitä oli lähes neljä miljoonaa.

Kaikkien maastokohteiden käyntimäärä kasvoi edellisestä vuodesta 17 prosenttiaa. Myös valtion retkeilyalueiden käyntimäärät kasvoivat selvästi edellisvuodesta, noin 16 prosenttia.

Luonnossa virkistäytyminen ja kotimaan matkailu olivat vahvassa nosteessa koronapandemian aikana.

Metsähallituksen mukaan koronapandemia ei kuitenkaan ole yksin syy luonnossa virkistäytymisen kasvuun.

Kävijätrendejä talossa on seurattu jo vuodesta 2001. Koronapandemia vauhditti niistä monia, mutta ei aiheuttanut niitä.

Esimerkiksi ensikertalaisten retkeilijöiden ja luonnosta monin eri tavoin nauttivien asiakasryhmien, kuten maastopyöräilijöiden ja nuorten määrät ovat kasvaneet.

Lasten kanssa retkeilevien määrä on kasvanut, ja luonnossa yövytään yhä useammin. Myös perinteisesti syrjäisten tai rauhallisten kohteiden suosio on kasvanut. Yhteistä kaikille kävijöille on luonnonrauhan hakeminen ja kauniista luonnosta nauttiminen.

Käyntimäärien ennustetaan pysyvän korkeana koronapandemian jälkeenkin, koska niiden kasvu on pitkän kehityksen tulos. Kun pandemia hellittää, myös ulkomaalaiset matkailijat palaavat.

Hammastunturin erämaa-alueella vieraili laskurin mukaan 22 000 ulkoilijaa vuonna 2020.

Rahankäytössä suuria muutoksia

Pandemia vaikutti siihen, miten suojelualueiden asiakkaat käyttivät rahaa matkailuyrityksissä.

Esimerkiksi ohjelmapalveluyrittäjien tilanne oli Metsähallituksen mukaan pääsääntöisesti hyvin hankala, koska ulkomaalaiset kävijät puuttuivat. Myös hotelli- ja ravintola-ala kärsi.

Sen sijaan mökkimajoituspalveluja tarjoavilla yrityksillä oli monilla ennätysvuosi, ja esimerkiksi luontokohteiden lähistön ruokakaupat ja polttoaineen jakelupisteet saivat paljon uusia asiakkaita.

Kohdekohtaisia paikallistaloudellisia vaikutuksia, jotka pohjautuvat tietoihin suojelualueiden kävijöiden rahankäytöstä, ei laskettu vuodelle 2020 toisin kuin aiemmille vuosille.

Paikallistaloudellisten vaikutusten laskentaan tarvitaan maastoon asennetuista kävijälaskureista saatavat käyntimäärätiedot mutta myös kävijöiden rahankäyttötiedot, jotka saadaan kävijätutkimuksista.

Koronapandemia esti näiden toteuttamisen kahta kohdetta lukuun ottamatta, koska kävijätutkimusten aineistonkeruu toteutetaan maastossa kävijöitä haastatellen.

Koska käyntimäärät ovat kasvaneet paljon, valtakunnallisella tasolla myös paikallistaloudelliset vaikutukset ovat todennäköisesti kasvaneet, joillain alueilla melko vahvastikin.

Luontokeskukset osittain kiinni

Luontokeskusten ja muiden asiakaspalvelupisteiden käyntimäärät laskivat kokonaisuudessaan 23 prosenttia (käynnit yhteensä 890 000). Lasku johtui siitä, että ne olivat pandemian takia suljettuina 16.3.-31.5. ja lyhyitä aikoja paikoitellen myös syksyllä.

Kysyntä laski ennen kaikkea luontokeskuksissa, joissa sulku osui merkittävän sesongin aikaan.

Retkeilyneuvonnalle on kuitenkin ollut kova kysyntä, ja joilla alueilla sosiaalinen kestävyys on ollut koetuksella. Metsähallitus lisäsikin asiakkaiden neuvontaa maastossa, ja tätä kehitystä halutaan jatkaa.

Luonnossa liikkujia palvelevissa verkkopalveluissa kasvu oli ainakin huima. Verrattuna edelliseen vuoteen Luontoon.fi-palvelun yksittäisten käyttäjien määrä kasvoi 49 prosenttia 3,2 miljoonaan yksittäiseen käyttäjään.

Retkikartta.fi-palvelun käynnit puolestaan kasvoivat 44 prosenttia kaikkiaan 3,8 miljoonaan käyntiin.

Kilpisjärven-Käsivarren alueella mitattiin vuoden aikana yli 91 000 käyntiä.