Eristävyyden kartoittamisen pääosissa olivat yhdeksän ilmatäytteistä makuualustaa ja 64 kiloa painava, noin 37-asteinen koehenkilö, jolla oli yllään ohut kerrasto, sukat, sormikkaat ja pipo.

Koehenkilö makasi makuualustan päällä viiden minuutin ajan päällään ohut lämpöpeite.

Makuualustan alla oli ohut muovikalvo ja sen alla alumiinilevy, johon makuualustan läpi tuleva koehenkilön levittämä lämpö heijastui lämpökameran taltioitavaksi kokeen alkutilanteessa ja sen jälkeen puolen minuutin välein.

Ennen ensimmäistä koetta alustat täytettiin aivan täyteen ja toisen sekä kolmannen kokeen ajaksi niin että patjan sai puristettua sormien välissä helposti kasaan.

Kuvausten tarkoitus oli selvittää, kuinka nopeasti koehenkilön lämpö siirtyy makuualustan läpi ja onko siirtyminen kauttaaltaan tasaista vai onko alustan rakenteessa kenties kohtia, joista lämpö siirtyy helpommin.

Etsimme myös tuntumaa retkipatjojen kehityskaareen tutkimalla uutukaisten makuualustojen lisäksi vanhan solukumipatjan eristävyyttä.

lämpökamera_makuualusta

Koehenkilö makasi makuualustan päällä viisi minuuttia. Alustojen läpi kulkeutuva lämpö ja ”vuotokohdat” saatiin tuossa ajassa selville.

Ilma eristää

Vaikka joissakin alustoissa on täytteenä kuitua tai untuvaa, on ilma makuualustoissa pääasiallinen eriste erilaisiin rakenteisiin pakattuna. Rakenteet näkyvät hyvin selvästi lämpökamerakuvissa.

Kuvien perusteella ei ole mahdollista laskea numeroarvoja ”lämpövuotojen” suuruudesta, saati laskea R-arvoja mutta niistä voi arvioida suuntaviivoja.

Mitä pienempi on lämpötilan muutos alustan alapuolella, sen parempi on eristys.

Lopullisen ja oikean tuloksen saa ainoastaan käyttäjä aidossa retkiympäristössä hänen käyttämällään alustan täyttömäärällä sekä omalla nukkumistavallaan ja -ajallaan.

Lue vertailun tulokset Erän numerosta 1/2021 (juttu avautuu tilaajatunnuksilla) ja katso verkosta, mitkä arvosanat alustoille annettiin lämmöneristyksen suhteen (juttu avautuu tilaajatunnuksilla).