Luonnonvarakeskuksen mukaan vieraslajit ovat kasvava riski uhanalaisille lajeille. Päinvastoin kuin luullaan, uuden lajin tuonti ja päästäminen luontoon on riski myös luonnon monimuotoisuudelle.
Nokkasärki ja katkerokala havaittiin aurinkoahvenesiintymien kartoitusten ja tutkimusten yhteydessä. Haitallisiin vieraslajeihin lukeutuvan aurinkoahvenen (Lepomis gibbosus) tilannekatsaus ja hallintasuunnitelmaehdotus julkaistaan ensi viikolla.
Kartoituksissa vieraslajeja tavattiin kaikkiaan yli 50 varsinaissuomalaisesta lammesta.
Vaelluksistaan tunnettujen nokkasärkien (Chondrostoma nasus) luontaisia elinalueita ovat Keski-Euroopan joet
Katkerokalan (Rhodeus amarus) alkuperäiseltä esiintymisalueelta Mustameren pohjoispuolelta lajia on levitetty pitkän ajan kuluessa kauas länteen ja pohjoiseen.
Katkerokala on löydetty myös Virosta vuonna 2019. Lajien lähin yhteinen esiintymisalue on nykyään Puolassa. Luonnonvarakeskuksen mukaan on todennäköistä, että joku on tuonut lajit tullessaan ja päästänyt ne varsinaissuomalaiseen lampeen.
Nokkasärki muistuttaa hieman särkeä, mutta sen suu on kuonomaisen rustomuodostuman alla.
Vaikutuksia voi vain arvailla
Vieraslajien vaikutuksesta lammen muulle lajistolle ei vielä tiedetä.
Pääasiassa kasviperäistä ravintoa käyttävien lajien ei vielä nykyisellä kalatiheydellä uskota aiheuttavan haittaa kotimaisille lajeille, mutta asiaa ei ole toistaiseksi tarkemmin tutkittu.
– Nokkasärkien tiedetään kantavan ihmiseenkin tarttuvaa maksamatoa, joka voi väli-isäntien, esimerkiksi lintujen, avulla levitä myös muihin vesistöihin. Katkerokala taas voi kantaa lohikaloihin tarttuvaa tautia. Vieraiden kalalajien tuonti ja istuttaminen ilman valvontaa onkin kuin pelaisi venäläistä rulettia Suomen luonnolla, lajit löytänyt erikoistutkija Lauri Urho Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Levitetty jo pitkään
Useiden vieraiden lajien tuontia ja luvatonta luontoon levittämistä on tapahtunut Varsinais-Suomessa todennäköisesti jo noin vuosikymmenen ajan.
Kalojen tuonti Suomeen vaatii luvan. Samoin lupa tarvitaan niiden istuttamiseen luonnonvesiin.
– Vieraslajien istuttamiseen ei lupaa tulisi edes myöntää, mikäli kyseessä on laji, joka voisi aiheuttaa haittaa alkuperäiselle luonnolle. Tällaisia lupia ei tiedetä myöskään myönnetyn. Säädöksiä ei ilmeisesti tunneta tai ollaan välinpitämättömiä. Luvattomista istutuksista ei ole kerrottu edes vesialueenomistajille, Urho sanoo.
Viimeisen 30 vuoden aikana Suomessa havaituista kymmenestä uudesta kalalajista yhdeksän on ollut vieraslajeja eli ihmistoiminnan takia Suomeen tulleita. Tutkijasta on huolestuttavaa, että vieraslajien maahantuonti ja levittäminen jatkuu kielloista huolimatta.
– Taustalla voi olla myös tietämättömyyttä. Toivomme, että jakamalla tietoa vieraslajien riskeistä ja uhista luvaton tuonti ja levittäminen saadaan loppumaan.
Lajikuvaukset
Katkerokala: Kasvaa korkeintaan 12-senttiseksi. Laji tulee sukukypsäksi jo 3–6 cm mittaisena. Kutuaikana koiras erottuu (kuvassa vasemmalla) värikkäämpänä sinivioletin ja roosan sävyissä ja naaraalle kehittyy munanasetin. Kalan erikoispiirre onkin munien asettaminen kehittymään simpukoiden sisään. Katkerokala hakee usein suojaa kasvillisuudesta ja myös käyttää kasveja ravintonaan. Poikasten löytyminen kertoo lisääntymisestä myös Suomessa, joskin vasta muutaman talven jälkeen tiedetään varmasti, onko lampeen syntynyt pysyvä kanta.
Nokkasärki: Nimensä mukaisesti nokkasärki muistuttaa hieman särkeä, mutta sen suu on kuonomaisen rustomuodostuman alla. Ravinnon nokkasärki hankkiikin lähinnä pohjalta. Nokkasärki voi saavuttaa jopa 1,5 kg painon ja 40 cm pituuden, mutta usein yksilöt ovat 20–30 cm pituisia, kuten meilläkin.
