Vieheet 2020 – kärkivaaput kuhalle -ehdokkaiden joukosta vaappuja valittaessa huomio kiinnittyi heti siihen, että kotimaisia vaihtoehtoja oli tällä kertaa tarjolla varsin niukasti. Koeuitettavaa sentään löytyi.

Vieheet 2020 -katsauksen yhdeksän eri sarjojen parhaana palkittua viehettä esteltiin Erä-lehdessä 12/2020. Terävimmän kärjen kantaan ylsi koeuitoissa useampikin ansioitunut viehe jokaisessa sarjassa. Ne esittelemme jouluun mennessä Erän verkossa.

Aiemmin uutuuksista on esitelty ahvenjahtiin sopivat vaihtoehdot, matalassa vedessä haukea pyytävät kandidaatit, suurhaukien houkutteluun sopivat vaihtoehdot sekä kuhaa heittämällä tavoittelevan kannalta kiinnostavat uutuudet. Seuraavaksi luvassa on kirjolohivieheitä ja jigien parhaimmistoa.

Vieheet 2020 – talous ja tarjonta

Ennen varsinaiseen asiaan sukeltamista, sallittakoon sivupolku vaappujen ja talouden saralle, sillä kotimaisten vaappuvaihtoehtojen vähyys ei varsinaisesti ollut yllätys.

Vuosi sitten elimme taloussyklin huippua, jolloin uusien pienvalmistajien määrä käsin tehdyissä kuhavaapuissa on perinteisesti lähes tyrehtynyt. Sama kaava on ollut havaittavissa kolmen vuosikymmenen ajan, eli taloussykli säätelee kotiverstaiden aktiivisuutta ja lama lisää uusia yrittäjiä alalle. Nousukausi vaikuttaa tarjontaan puolestaan käänteisesti.

Korona ei ainakaan toistaiseksi ole aiheuttanut sellaista lamaa kuin jossain vaiheessa pelättiin. Se on kuitenkin ohjannut ihmisiä luontoon ja myös kalastamaan.

– Siksi ei olisi ihme, jos alalle ilmestyisi lähivuosina aiempaa enemmän uusia yrittäjiä ja uusia käsin tehtyjä vaappuja, Erän Risto Jussila arvioi.

Taloussykli-ilmiötä noudatteli tänä vuonna myös se, ettei mikään tässä esiteltävistä kuudesta vaapusta ole uuden yrittäjän avaus. Näin on ollut syklin huipulla aiemminkin. Kuusikko on jo mainetta saaneiden pienvalmistajien tai isompien yritysten tuotantoa.

Uistelijat osaavat kyllä arvostaa kotimaisia käsintehtyjä vaappuja, joskin tuotannon kannattavuudessa on aina haasteensa.

Vieheet 2020 – kuhaa yhä useammin

Kuhaa pyytävän kannalta ilahduttavaa on se, että mahdollisuuksia saaliin tavoittamiseen riittää. Monista vesistä on nykyisin paljon helpompi saada kesällä saaliiksi kuha kuin hauki tai ahven, taimenesta puhumattakaan.

Seuraavaksi vihdoin painavaakin asiaa, eli Vieheet 2020 -koeuitoissa maininnan arvoisesti ansioituneet uutuusvaaput kuhalle. Kaava on tuttu, eli ensin tarjoillaan kuva, sen jälkeen vuorossa on sanallinen kuvailu.

Hakujakki

Muovista tehty puikkovaappu Hakujakki on kuhavaapuksi tavallista hoikempi. Satulamallisen uintilevyn kiinnitys runkoon on normaalia tukevampi. Ominaisuudet tekevät Hakujakista lujan.

Uistelijan näkökulmasta vaapun suurena puutteena on nokkalenkki, joka on todella pieni, eikä siinä ole juuri säätömahdollisuutta. Nokkalenkissä on rengas, mutta se ei asiaa muuksi muuta.

Varsinkin muovivaappujen ominaisuus on, ettei uinti aina ole tehtaan jäljiltä ihan kohdillaan. Olemattomasta nokkalenkistä korjaaminen käy hankalaksi.

Hakujakkien uinti oli onneksi riittävä paketista avattuna. Hyvä näin, sillä vaapun haku pelaa parhaiten melko kovassa vauhdissa ja sitä kannattaa kokeilla.

Kuhaa vaapulla tuli kohtalaisesti. Se saalisti parhaiten, kun kuha oli noussut lähelle pintaa. Syvään upotettuna potkultaan kapea Hakujakki kalasti vaatimattomammin.

Karamellivärit eivät olleet huonoja. Se saattoi johtua siitä, että molemmissa saamissamme värisävyissä oli kirkasta keltaista.

Pituus 12 senttiä, paino 10 grammaa.

JaRo 120H

Hyvinkääläinen Jani Rossi taitaa kalastavan kuhavaapun valmistuksen. Vuoden kuhavaapuksi valittu JaRo 120S on hänen tekemänsä, ja erinomainen oli myös rinnakkaismalli JaRo 120H, jossa on satulamallin uintilevy.

JaRo 120H antoi kokeilun suurimman kilomääräisen kalansaaliin. Mitallisten kuhien lisäksi saaliiksi tuli paljon – Erä-lehden mittapuulla harmillisen paljon – alamittaisia kuhia, melkoinen määrä pientä ja keskikokoista haukea sekä ahvenia. Erän kokeilussa alamitoista ei pään silitystä saa.

Kokeiluvedessämme taimen on harvinainen kala, mutta ellei näin olisi ollut, saaliiksi olisi hyvin voinut osua myös punalihaista.

JaRo 120H on kevyt balsavaappu, jonka potku on vahva ja melko terävä. Vaapun keveyden takia uintiliike on elävä myös hitaammalla vauhdilla. Muun muassa tästä herkästi uivan vaapun tuntee.

Kun vetovauhtia lähtee lisäämään, alkaa löytyä hakua eli pientä poukkoilua. Runsas saalis todisti, mitä se tarkoittaa, vaikka vaappua vedettiin 0,45 millin paksuisella siimalla.

Viehe saalisti luotettavasti kuhia myös päivällä syvässä vedettynä. Varsinkin silloin alamittoja tuli paljon, kuten myös mitallisia.

Pituus 11 senttiä, paino 7 grammaa.

JaRo 140S

Jani Rossin kolmas kokeiluun lähettämä viehe oli erinomainen sekin. Rungon muoto on sama, mutta skaalattu isommaksi. Balsan ominaispainosta riippuen vaapun paino vaihtelee välillä 10–12 grammaa.

Malleissa 140S ja 120S painovaihtelu ei vaikuta kalastavuuteen. Sen sijaan mallissa 120H, jossa on satulamallin uintilevy, erityisen kevyistä yksilöistä voi löytyä herkkäuintisuutta, joka näkyy hakuna hiljaisemmassakin vauhdissa. Nämä vaaput voivat olla kovia ottipelejä silloin, kun hiljainen vauhti antaa parhaiten kuhaa.

JaRo 140S antoi saaliiksi isompia kuhia kuin JaRo 120H ja JaRo 120S. Se oli vuoden kuhavaapun kovin haastaja, mutta hävisi saalismäärässä niin paljon, ettei yltänyt vuoden valinnaksi.

JaRo 140 S osoittautui myös hyväksi haukivaapuksi.

Sen lisäksi viehe on erinomainen veturi. Kun sen taakse noin 5–10 metrin päähän virittää hakevan JaRon eli mallin 120H, syntyy erinomainen yhdistelmä. Säätömahdollisuus vetolenkistä on kaikissa JaRoissa hyvä.

Pituus 14,5 senttiä paino 10–12 grammaa.

Kuha-Tatu

Mikko Hirvosen ja Iiro Kontkasen Tatu on tuttu nimi uusien kuhavaappujen kokeiluista. Yleensä Tatut ovat löytäneet tiensä kuhien suihin.

Niin myös uutuus Kuha-Tatu. Sen erityisenä piirteenä on se, että vaappu on tehty puukomposiitista. Sen hiilijalanjälki on yli puolet pienempi kuin muovivaappujen.

Kuha-Tatu painaa 14 grammaa eli materiaali on painavampaa kuin vaapuissa yleensä käytettävät kevyet puulajit. Tämä näkyy vieheen uinnissa niin, että uintiliike on satulalevyllä melko suppea.

Vaapun uintilevy kaartuu jyrkemmin alas kuin esimerkiksi JaRo 120H -vaapussa. Se antaa Kuha-Tatulle hakua, mutta edellyttää riittävää vetovauhtia.

Tässä on avuksi se, että huomattava osa vaapun massasta on pulleassa etupäässä, takapää on ohut, koukkuja on vain kaksi ja etummainen on hyvin selvästi edessä.

Kiiltävällä hologrammilla päällystettyjen sävyjen pinnoite tuntui irtoavan etenkin haukien käsittelyssä turhan helposti paljastaen alta puukomposiitin. Koevaaput olivat yhtä lukuun ottamatta tummasävyisiä, mikä saattoi hieman heikentää saalista.

Pituus 11 senttiä, paino 14 grammaa.

Scandinavian Tackle Baron

Scandinavian Tackle Baron -vaappu on raameiltaan juuri sopiva isomman kuhan vetovieheeksi. Vaapun pituus on 13,5 senttiä, uintilevy on melko syvälle vetävä antaen tukevan potkun ja lisäksi kyljissä on urat sekä sisällä sirisevät kuulat.

Ison kuhan uistelija panee tyytyväisenä merkille myös koukkujen suuret kidat. Tuollainen ei taivu painavammankaan leukaperissä, jos kala on kiinni vain yhden koukun yhdestä haarasta.

Tämän isolle houkuttelevalta tuntuvan paketin puutteena on muovivaapun melko suuri noin 20 gramman paino. Se tuppaa tuomaan uintiin jyräävää suoraviivaisuutta. Baronissa sitä torjuu pitkähkö uintilevy, joka on lisäksi hieman kouru poiketen suuresti valtavirrasta.

Pienen haun saaminen edellyttää melkoisen kovaa vetovauhtia. Se ei aina ole kuhan uistelussa paras taktiikka, vaikka voi joskus toimia oikein hyvin.

Mitallisia Baron saalisti melko hyvin. Oli ehkä vain huonoa tuuria, ettei sillä saatu isoja. Muutama parempi hauki sentään irtosi. Kuten ison kuhan uistelijat tietävät, isojen haukien otti vihjaa, että silloin isoa kuhaakin voi olla luvassa.

Pituus 13,5 senttiä, paino 20–21 grammaa.

Tume 15

Kajaanin Hokin maalivahti Tuomas Tolonen tunnetaan myös sulaneilla jäillä uistelijoiden keskuudessa. Aikoinani toisella puolella maata junnutasolla jääkiekossa ja jalkapallossa 93-ikäluokan maalivahtiohjaajana vuosikausia toimiessani huomasin, että näillä pelipaikoilla pärjääminen vaatii hyvää luontaista itseluottamusta.

Sellaista näin Tume-vaapun ideassa jo vuosia sitten. Vaatii tekijältä kanttia uskaltaa poiketa vaapunrakentamisen perinteestä, joka on hyvin konservatiivinen.

Tumen hieman vänkkyrä muoto luo illuusiota kalan liikkuvasta silhuetista. Ehkä epäsymmetria sopivasti toteutettuna myös horjuttaa tasapainoa parantaen mahdollisuutta hakuliikkeeseen. Tärkeää on myös se, että brändi jää ostajan mieleen.

Tolosen viehemestarin taidot ovat kehittyneet jatkuvasti. Pinnoitteet ja maalaukset ovat silmää hivelevän näyttäviä. Oikeaan suuntaan viety treeni on kohottanut työn jäljen änäri-tasolle.

Apassista tehty Tume 15 ui kylkiä keikuttaen, potku on kapeahko. Hakuliike vaatii vauhtia. Mitallista kuhaa tuli melko hyvin ja myös monen kokoista haukea.

Tässä kokeilussa Tume 15 ei kuitenkaan vaikuttanut siltä läpilyönniltä, joka Tolosen käsissä saattaa vielä syntyä. En yhtään ihmettelisi, jos valmistaja jossain vaiheessa ottaa vielä komeamman kopin, jolloin vielä isomman läpilyönnin päivä koittaa.

Pituus 15 senttiä, paino 17 grammaa.

Lue myös:
Vieheet 2020 – Ahvenparven harventajat
Vieheet 2020 – tässä ovat matalan veden haukiharavat
Vieheet 2020 – uutuuksia kuhan heittokalastukseen
Vieheet 2020 – Suurhaukien haastajat rivissä