Joulupöydän kala on varmasti tuoretta, kun se on itse pyydystettyä. Tuoreen kalan hankkimiseen on vielä muutama päivä aikaa.
Viikko 52
Mitä: Ahventa, haukea, kirjolohta
Millä: Vapavälineillä
Mistä: Järviltä, mereltä, koskilta
Muista: Etelä- ja Keski-Suomen jäät ovat nyt petollisen heikkoja. Pohjoisempanakin jäällä liikkuvan on syytä laittaa naskalit kaulaan ja pukea kuivapuku ylle.
Lapissa ja Kainuussa on jäätä jo sen verran, että pilkkipaikkoja löytyy ainakin pieniltä ja matalilta järviltä. Pohjois-Suomen suurimpien järvien selkävesille ei sen sijaan vielä pidä lähteä, ellei todellakin tiedä, mitä on tekemässä.
Jäät ovat tällä hetkellä koko maassa huomattavasti ohuempia kuin normaalisti tähän aikaan vuodesta. Pohjoisessa lumipeite lisää jäiden petollisuutta. Paksun hangen alla voikin yllättäen olla aivan ohutta jäätä, joka ei kestä ainakaan moottorikelkkaa, eikä välttämättä edes jalkaisin liikkuvaan kalastajaa.
Etelä- ja Keski-Suomessa sää vaihtelee yhä syksyn ja talven rajoilla niin, että se aiheuttaa omat ongelmansa kaikessa kalastamisessa.
Jää ei missään tapauksessa kestä pilkkijää, mutta se saattaa jo monin paikoin estää rannalta kalastamisen. Joitakin kalastusmahdollisuuksia on kuitenkin vielä etelässäkin.
Jos nyt lähdet pilkille, pue yllesi kuivapuku. Se ei vielä pidä pinnalla, joten sen kaveriksi kannattaa pukea myös paukkuliivit. Ja naskalit laitetaan tietenkin kaulalle. Ilman niitä avannosta on erittäin vaikea päästä ylös.
Pohjoisessa pilkille
Lapissa ja Kainuussa keskipäivän hämärän tai lyhyen valoisan hetken voi käyttää pilkkimiseen. Saaliiksi saattaa saada ainakin ahventa, paikoin myös harjusta tai siikaa.
Koska nyt on hyvin pimeää ja kalat ovat passiivisia, tarjoillun vieheen ei tarvitse olla iso.
Pelkkä pieni morri, tai liukupilkin alla oleva morri on hyvä valinta. Mausteeksi laitetaan kärpästoukka, ja muistetaan hyvin hitaat uintiliikkeet.
Usein riittää, että vapaa vain kevyesti napauttaa sormella silloin tällöin. Napautus saa morrin heilahtamaan juuri sen verran, että kala saattaa kiinnostua siitä.
Ensimmäisen pilkkiavannon voi kairata kohtaan, jossa vettä on 3–6 metriä.
Pilkkiminen kannattaa aloittaa joko aivan pohjasta tai aivan pinnasta. Siitä sitten kammataan vähän kerrallaan kaikki vesikerrokset läpi. Mikäli tämä ei tuota tulosta, seuraava avanto tehdään hiukan syvemmälle, tai siirrytään lähemmäksi rantaa.
Näin jatketaan, kunnes kalat löytyvät.
Lyhyen päivän aikana ei ehdi kokeilla kovin monta reikää. Kaikuluotaimen käyttö on siksi suositeltavaa. Se nopeuttaa huomattavasti kalojen löytämistä.
Hauki on hyvä joulukala. Siellä, missä jäät ovat jo riittävän vahvoja, hauki on tavoitettavissa pilkkivälinein rantojen tuntumasta. Tässä ottivieheenä oli pienen morrin ja Pate-liukupilkin yhditelmä.
Pilkkihauki
Aivan rannan tuntumassa todennäköisin saalis on hauki.
Jos haukea haluaa joulupöytään, rantaan noin 1–2 metrin syvyyteen kannattaa jo aamuhämärissä porailla pitkä rivi reikiä. Niitä käydään sitten päivän valoisimpana hetkenä läpi erilaisilla pilkeillä.
Kevennetyt tasurit ovat haukihommissa hyviä, samoin vetouisteluun tarkoitetut kevyet pellit. Ne leijailevat pilkkivavalla uitettuina letkeästi keinuen, ja saattavat saada vähän kauempanakin olevan hauen kiinnostumaan.
Myös noin 5–10-senttinen jigihäntä muutaman gramman jigipäällä varustettuna voi toimia rantamatalassa hyvin.
Haukihommissa on syytä muistaa, että kaislikoiden reunoilla jää voi olla selvästi ohuempaa kuin muualla saman järven alueella. Varovaisuus on paikallaan!
Se toinen muistettava asia on hauen hampaat kestävä peruke.
Vaihtoehtoisesti pilkkisiimana voi käyttää perinteisen monofiilin sijasta fluorocarbonia, joka kestää ehkä yhden tai kahden hauen retuutuksen ennen kuin siiman kulunein kärki kannattaa napsaista pois.
Etelässä ehkä vielä avovesille
Etelä-Suomessa isot järvet ja meri ovat vielä avoimina. Venekalastus on yhä mahdollista, mutta ei enää missään tapauksessa mukavaa. Veneessä istuessa lähes nolla-asteisen veden keskellä tulee äkkiä kylmä.
Jos avovesille vielä aikoo, kuivapuku on nyt ainoa järkevä kalastusasu. Myös veneen kaikkien turvavarusteiden kuntoon on syytä kiinnittää erityistä huomiota ennen vesille lähtemistä.
Pimeä tulee aikaisin, joten pitkälle ei kannata lähteä.
Venekalastaja saattaa saada vielä heittämällä haukea tai ahventa. Hauelle voi tarjoilla esimerkiksi isoja vaappuja tai lusikoita hyvin hitaasti uitettuina, ja ahvenelle jigejä. Toki jigi kelpaa hauellekin, ja kuhakin on paikoin mahdollinen.
Isoilla järvillä uistelemalla saattaisi hyvässä lykyssä tavoittaa vielä jopa taimenen. Muista kuitenkin, että rasvaevällinen taimen on rauhoitettu kaikilla merialueilla ja sisävesillä 64:nnen leveyspiirin eteläpuolella.
Kyseinen leveyspiiri on noin Kokkolan ja Kuhmon korkeudella, eli sen eteläpuolella rasvaevällinen taimen on aina laskettava heti takaisin veteen.
Kirjolohi on mahdollinen, joskin vaikea saalis joillakin koskikohteilla. Sellaisen saattaa saada esimerkiksi pienillä liitseillä. Monofiilisiima on talvikoskella paras valinta, koska se ei jäädy samalla tavalla tönköksi kuin kuitusiima.
Kirjolohta koskilta
Joissakin etelän koskikalastuskohteissa on vielä pienet mahdollisuudet saada joulukalaksi kirjolohi. Missään tapauksessa se ei kuitenkaan ole helppoa.
Koskelle on ehkä paras mennä ensin tutustumaan ja toteamaan vesi- ja jäätilanne. Jos kohteessa näyttää siltä, että kalastaminen on mahdollista, lupa kannattaa ostaa vasta sitten.
Mikäli olosuhteet ovatkin liian vaikeat, eipä tule tuhlattua rahoja turhaan lupaan.
Kalojen etsiminen kannattaa aloittaa kosken mietovirtaisimmista kohdista ja lahdenpohjukoista.
Kylmässä vedessä viehettä pitäisi pystyä uittamaan hyvin hitaasti ilman, että se jää kiinni pohjaan. Tämä onnistuu mikrojigeillä, pienillä liitseillä, alle 5-senttisillä vaapuilla ja kevennetyillä lusikoilla. Sellaisenaan uitettuina ne kaikki kuitenkin viistävät aika lähellä pintaa, ja ne saattavat mennä liian korkealta pohjassa makaavan kalan yli.
Lisää uintisyvyyttä keveään vieheeseen saadaan, kun noin 20–30 senttiä sen etupuolelle laitetaan pieni lisäpaino. Helpoimmin se syntyy päärynäpainolla, mutta siimaan voi myös puristaa pihdeillä kiinni muutaman onkihaulin.
Oikea painotus selviää vain kokeilemalla eri vaihtoehtoja.
Istarilammilla kelirikko
Kirjolohen saattaisi tavoittaa istarilammiltakin, mutta Etelä-Suomessa niiden jää ei vielä kestä pilkkijää. Jäätä on kuitenkin jo sen verran, että se todennäköisesti estää heittokalastuksen kokonaan.
Eivätpä ne kirjolohet istarilammista mihinkään katoa. Niitä voi tavoitella sitten joulun jälkeen, jos ja kun kaivattu jäätalvi vihdoinkin alkaa Etelä-Suomessakin ihan kunnolla.
Sama koskee tietenkin muitakin kaloja. Annetaan niille viimeistään aatonaattona joulurauha, ja jatketaan kalastusharrastusta taas joulunpyhien jälkeen. Toivotamme kaikille lukijoille hyvää ja rauhallista joulua!
Lisää vinkkejä:
► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
► Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
► Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
► Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
► Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
► Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
► Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
► Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
► Viikko 26: Koko perheen kalaretki
► Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
► Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
► Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
► Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
► Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
► Viikko 32: Jigailua onkivavalla
► Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
► Viikko 34: Puronieriäjahtiin Kemijoelle
► Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
► Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
► Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
► Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
► Viikko 39: Suurhaukea mereltä
► Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
► Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
► Viikko 42: Hidasta jigailua rantamatalassa
► Viikko 43: Lokakuussa kuhastamaan
► Viikko 44: Jäitä odotellessa laituripilkille
► Viikko 45: Kalastuspaikkoja veneettömälle
► Viikko 46: Kirjolohta koskilta keinovalosta
► Viikko 47: Marraskuussa siikaongelle
► Viikko 48: Pidä kalastusvälineille huoltotauko
► Viikko 49: Talvikoskille pääsee taas kalaan
► Viikko 50: Varovaisuus kannattaa ensijäillä
► Viikko 51: Kesävieheillä pilkkimään
