Jääkauden alkaminen on päivä päivältä lähempänä Etelä-Suomessakin. Pohjoisempana pilkille on päässyt jo jonkin aikaa.
Viikko 51
Mitä: Petokaloja
Mistä: Järvistä, mereltä
Millä: ”Kesäkalastusvieheillä” pilkkien
Muista: Ole ennakkoluuloton viehevalinnassa. Yllättäjiä saattaa löytyä pakin pohjimmaisistakin.
Sehän tarkoittaa virveli- ja perhovapojen siirtämistä syrjään sekä pilkkionkien sun muiden talvikamppeiden kaivamista käden ulottuville.
Sama koskee vieheitä. Suurin osa avovesikauden pyydöistä saa vetäytyä takavasemmalle, pois pilkkien esiinmarssin tieltä.
Mutta siis vain ”suurin osa”. Kesävieheissä on lukuisia ottipelejä, joita voi ja kannattaakin kokeilla pilkkisiiman jatkeena. Tutustutaanpa niihin seuraavassa.
Räsänen on saanut hauen erehtymään.
Lusikkaruokaa avantoon
Lusikkauistimissa on monia sellaisia, jotka pyytävät kaloja niin jään alla kuin avovedessä.
Jokainen kirjolohipilkintään perehtynyt tietää Kuusamon Räsäsen ja Lätkän ansiot niissä hommissa, mutta aivan hyvin kirreä voi kosiskella monilla muillakin pienehköillä, eloisasti vedessä leijailevilla lätkillä.
Hauen pilkinnässä lusikoilla on niin ikään vankka kannattajakuntansa. Kuusamon Professor lienee tunnetuin vaan ei likikään ainoa kokeilemisen väärti.
Itse olen saanut runsaasti haukia erilaisilla vetopelleillä, joiden uinti on köykäisyytensä ansiosta erityisen elävä.
Tälle talvelle Räsäsestä ja Lätkästä ilmestyy muuten alumiiniset versiot, jotka korostavat juuri pilkkiuinnin rauhallisuutta ja leijaavuutta.
Kärpästoukilla maustettu Storm Thunder Blade –lehtiviehe on kelvannut tällä kerralla pasureille ja kiiskelle.
Räminä ja värinä houkuttavat
Vaapuista pilkkimiseen soveltuvat mainiosti niin sanotut räminävaaput, jotka ovat nopeasti uppoavia ja värisevät + rämisevät sisällä olevien kuuliensa ansiosta voimakkaasti vetoja tehtäessä.
Kun vielä räminävaappujen siimalenkki on selässä tasapainopilkkien tapaan, on niiden uintiasento vedessä oikea.
Vedoista nämä vieheet saattavat jopa syöksähdellä tasurimaisesti, joten ei mikään ihme vaikka hauki tai isompi ahven esityksestä inspiroituu.
Samaan sarjaan kuuluvat myös ”lehtivieheet”, jotka ovat profiililtaan ja värinäuinniltaan räminävaappujen kaltaisia, mutta ilman räminää. Tunnettuja lajityyppinsä edustajia ovat muun muassa Spinmad Blade Bait ja Storm Thunder Blade, ehdottomia muun muassa hauen ärsyttämisessä.
Pilkkijän perhovalinta
Perhotyylisesti valmistetut liitsit ovat kaikkien koskikalastajien tuntemia jalokalan pettimiä, joihin myös ahvenet lankeavat joukolla. Eikä liitsien voittokulku pääty jäiden saapumiseen, vaan niitä kannattaa uittaa myös jään alla.
Perusmallinen liitsi sidotaan pyöreähköön ”jigipäähän”, jolloin vieheessä ei juurikaan omaa uintia ole. Houkuttelevuus perustuu höyhenten ja kimalteiden eloisaan värähtelyyn, kun pilkkiä mormyskamaisesti kalojen valtakunnassa tanssitetaan.
Mitä pienempää liitsiä käytetään, sitä monipuolisempi kalavalikoima on pilkkijän ulottuvilla.
Perusliitsiä jalostetumpi versio on MA Mutu-Leech monine kaltaisineen. Tässä tapauksessa painopää antaa pilkille tasapainomaisen sivu-uinnin, jota voi hyödyntää houkuteltaessa kauempana olevia kaloja iskuetäisyydelle.
Kirjolohi, taimen, harjus ja ahven ovat tämän tarjouksen tavallisimpia uhreja, kesät talvet.
Jigipilkki on tehokas muun muassa kuhan pyynnissä. Vatsakoukku parantaa kiinni jäämistä.
Jigipilkille
Veneestä tapahtuva vertikaalijigaus eli käytännössä jigipilkintä on tehokas pyyntimuoto varsinkin kylmän veden aikaan, joten sitä kannattaa ilman muuta kokeilla myös jään alla.
Jigeinä toimivat erilaiset v- tai piikkipyrstöiset kalajigit. Toisin kuin venekalastuksessa, pilkinnässä jigi kannattaa koukuttaa uittavaan jigipäähän, jolloin tuloksena on ikään kuin kevennetty tasapaino.
Jos vielä jigipään alla on mahdollisuus kolmihaaraiseen värikoukkuun niin aina parempi. Kuha ja ahven ovat tällaisen pyyntivälineen suuria ihailijoita.
Lisää vinkkejä:
► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
► Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
► Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
► Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
► Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
► Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
► Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
► Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
► Viikko 26: Koko perheen kalaretki
► Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
► Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
► Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
► Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
► Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
► Viikko 32: Jigailua onkivavalla
► Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
► Viikko 34: Puronieriäjahtiin Kemijoelle
► Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
► Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
► Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
► Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
► Viikko 39: Suurhaukea mereltä
► Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
► Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
► Viikko 42: Hidasta jigailua rantamatalassa
► Viikko 43: Lokakuussa kuhastamaan
► Viikko 44: Jäitä odotellessa laituripilkille
► Viikko 45: Kalastuspaikkoja veneettömälle
► Viikko 46: Kirjolohta koskilta keinovalosta
► Viikko 47: Marraskuussa siikaongelle
► Viikko 48: Pidä kalastusvälineille huoltotauko
► Viikko 49: Talvikoskille pääsee taas kalaan
► Viikko 50: Varovaisuus kannattaa ensijäillä
