Kotimaisten kalojen elintarvikekäyttöä vauhditetaan pian miljoonan euron rahoituspotilla. Eurojen käyttämistä esittää maa- ja metsätalousministeriö. Rahoitus kohdennettaisi kokonaisuudessaan vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen elintarvikekäytön kohentamiseen.

Rahoitusuutisen kertoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä erä-aiheita käsittelevässä etätiedotustilaisuudessa perjantaina 4.12. Rahoitusta koskeva asetusluonnos on lausunnolla 15.1.2021 asti.

Nykyisen hallitusohjelman tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta. Kotimaisen kalan edistämisohjelma tukee kalankäytön kehittämistä. Visio vuoden 2027 tasosta on kirjattu edistämisohjelmaan.

– Suomalaiset syövät kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti. Kotimaisen kalan kulutus on kaksinkertaistunut, neuvotteleva virkamies Timo Halonen maa- ja metsätalousministeriöstä luettelee.

Tehtävää riittää, sillä kalan myönteisistä terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksista huolimatta sen kulutus ei ole kasvanut vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi siipikarjan kysyntä.

Särjen kysyntä ylittää ajoittain tarjonnan. Erilaisia särkituotteita kehitetään jatkuvasti lisää.

Haasteita ja hyötyjä

Haasteita riittää myös kalastuksen ja kalankasvatuksen saralla. Kotimaisen kalan alkutuotanto ei ole toimintaympäristöstä johtuvien rajoitteiden vuoksi pystynyt täysin vastaamaan kalan kasvaneeseen kysyntään.

Kalan hintakilpailukyky verrattuna muihin tuoteryhmiin Suomen elintarvikemarkkinoilla on heikentynyt, sillä tuontilohen hinta on viime vuosina noussut. Lohen maailmanmarkkinahinta vaikuttaa suoraan myös kotimaisen kalan hintatasoon.

Edistämisohjelman kautta tavoiteltavia konkreettisia muutoksia on esitetty useampia.

– Silakan elintarvikekäyttö viisinkertaistetaan, muun kotimaisen kalan elintarvikekäyttö kaksinkertaistetaan, kalanviljelymäärä kolminkertaistetaan ottaen huomioon vesiympäristön suojelun taso ja kalan viennin arvo moninkertaistetaan, Halonen kertoo.

Kuore

Kuoreet halutaan jatkossa hyötykäyttöön entistä paremmin.

Monia kotimaisia kalalajeja kuten silakkaa, kilohailia, kuoretta, muikkua sekä pienikokoisia ahvenia ja särkikaloja ei kuitenkaan vielä hyödynnetä elintarvikkeina läheskään niin paljon kuin olisi mahdollista. Lisähaasteen luo tuotekehityksen lisäksi myös varsinaisen kaupallisen kalastuksen kehittäminen.

Särjestä on ollut jopa pulaa. Sen aiheutti huono pyyntivuosi ja kasvanut kysyntä. Lokakuussa Yle kertoi uutisessaan, että Elintarvikeyhtiö Apetit ostaa kalastajilta kaiken liikenevän särjen pakasteidensa raaka-aineeksi. Yhtiö etsii myös lisää kalastajia verkostoonsa.

– Särkikaloihin kohdistuva elintarvikekalastus on vasta kehittymässä, Halonen myöntää.

Särkikalojen pyynti kohentaa myös kalastuksen kohteena olevien järvien ekologista tilaa poistamalla ravinteita vesistöstä.

Uusien kalatuotteiden kehittämiseen miljoona euroa

Savustetussa särjessä on hittipotentiaalia.

Kotimaisten kalojen potentiaali on suuri

Silakka- ja kilohailisaaliiden määrät ovat samaa suuruusluokkaa kuin broilerin tai naudanlihan tuotannot, mutta saaliista vain noin neljä prosenttia käytetään kotimaan elintarvikemarkkinoilla. Silakan ja muiden vajaasti hyödynnettyjen kalalajien elintarvikekäytön lisäämisessä on suuri potentiaali, mutta se vaatii tuotekehitystä sekä pyynnin ja logistiikan kehittämistä.

Kaavailtu miljoonan eruron rahoitus suunnattaisiin kehittämishankkeisiin, joilla yritetään saada uusia kotimaisia kalatuotteita markkinoille. Rahoituksella saataisiin liikkeelle arviolta 2–3 miljoonan euron hankkeet, jotka lisäisivät vajaasti hyödynnettyjen kalojen käyttöä noin miljoonalla kilolla.

Tutkimusten mukaan runsaasti kalaa sisältävä ruokavalio olisi ravitsemuksellisesti optimaalisin ja sen ilmastovaikutukset olisivat lähes kolmanneksen alhaisemmat kuin suomalaisen nykyisen ruokavalion.

Mikäli lisääntyvä kalan kulutus perustuisi pääosin kotimaiseen kalaan, se mahdollistaisi kalatalousyritysten liikevaihdon kasvun 700 miljoonalla euroa ja työllisyyden lisäyksen noin 3000 henkilötyövuodella kalan arvoketjussa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

– Kotimainen kala on voittava yhdistelmä. Lisäämällä kotimaisen kalan käyttöä poistetaan ravinteita vesistöistä, parannetaan kansanterveyttä ja samalla vahvistetaan työllisyyttä koko kalatalouden arvoketjussa. Esitetyllä rahoituksella haluamme saada kauppojen hyllyille uusia, maistuvia kalatuotteita, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Samalla roskakala-termistä pyritään eroon määrätietoisesti.

Lähteet: Maa- ja metsätalousministeriö, Yle Kuvituskuvat: Antti Hentinen

Lue myös:
Roskakalasta tuli haluttu herkku – urotyö Itämerellä
Se ei ole särki! Suomen roskakaloista tuli vuoden mainos
Oikein vai väärin? Hauki kelpaa vain hautaan!

Miljoonan euron tuki pian tarjolla

Esitettyä avustusta voisivat hakea kaiken kokoiset yritykset, joilla on uusia ideoita siitä, kuinka kotimaisten kalalajien käyttöä voisi lisätä. Avustuksen määrä on enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja yhdelle yritykselle voitaisiin myöntää avustusta enintään 200 000 euroa.

Avustuksen toteutuminen edellyttää, että Euroopan komissio hyväksyy sen valtiontukisääntöjen mukaiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt komissiolle ennakkoilmoituksen suunnitellusta avustusjärjestelmästä. Toteutuessaan avustukset tulevat haettavaksi alkuvuodesta 2021. Avustuksen myöntämisestä päättäisivät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset.

Rahoitusta koskeva asetusluonnos on lausunnolla 15.1.2021 asti. Lausunnot pyydetään jättämään viimeistään 15.1.2021 maa- ja metsätalousministeriön kirjaamoon.