Kuningaskalastaja on äärimmäisen uhanalainen laji. Leuto syksy on kerryttänyt Suomessa tavallista enemmän havaintoja kuningaskalastajista. Niitä on kirjattu syksyn aikana lähes 150 paikalta, ja koko vuodelta havaintoja on kertynyt jo yli 1 300, BirdLife Suomi kertoo.

Säihkylintuihin kuuluva kuningaskalastaja elää Suomessa levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Osa linnuista muuttaa syksyn edetessä etelään, mutta osa jää uhmaamaan Suomen talvea. Kovina pakkastalvina talvehtimisyritykset päättyvät usein huonosti.

BirdLife Suomi muistuttaa, että sulapaikoille jääneitä kuningaskalastajia ei saa häiritä. Niitä ei saa edes lähestyä tarpeettomasti.

Selvitäkseen talvesta kuningaskalastajan on käytettävä valoisa aika kalastamiseen ja ruokailuun. Jos kuningaskalastaja häiritään lentoon, kalastukseen käytettävissä oleva aika lyhenee ja energiankulutus sekä riski joutua petolintujen saaliiksi kasvavat.

Kuningaskalastaja runsastuu

Kuningaskalastajia havaittiin jo vuosi sitten tavallista runsaammin. Syksyllä 2019 havaintoja kirjattiin yli 40 paikalta. Lauhan talven ansiosta talvehtimaan jääneet kuningaskalastajat selvisivät hyvin, ja kevään aikana kuningaskalastajia havaittiin yli kolminkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.

Kesällä kuningaskalastajia havaittiin todennäköisesti enemmän kuin koskaan. Havaintoja tehtiin noin 60 paikalla. Edellisinä vuosina on todettu vain 3–5 reviiriä, ja koko maan pesimäkannaksi arvioidaan 5–15 paria.

Kuningaskalastaja

Syksyn havainnot kuningaskalastajista keskittyvät rannikolle. Lähde: BirdLife Suomi

Alustavan arvion mukaan Suomessa oli tänä kesänä jopa 40 kuningaskalastajan reviiriä. Kuningaskalastaja on Suomessa luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.

Lähde ja havaintokartta: BirdLife Suomi Kuvituskuva: Petri Vainio

Lue myös: Luttojoen jokihelmisimpukat tarvitsevat elvytystä – raakkuja kuljetetaan Inarista Konnenvedelle kasvamaan