Tornionjoen lohet ja meritaimenet ovat olleen täsmätarkastelun kohteina nyt muutaman vuoden, kertoo Luonnonvarakeskus.

Yhdessä Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston (SLU) kanssa toteutetussa hankkeessa Luke on  seurannut radiolähettimillä varustettujen lohien ja taimenten käyttäytymistä Tornionjoella vuodesta 2018 alkaen.

Tutkimusvuosina 2018–2019 Tornionjokisuulla lähettimillä merkityistä lohista suurin osa palasi lyhyen joessa käynnin jälkeen takaisin merelle, eikä jäänyt kudulle. Sen sijaan meritaimenet vaelsivat kutualueiden ja meren välillä odotusten mukaisesti.

Normaalisti lohet eivät palaa kotijokeensa saapumisen jälkeen merelle ennen kuin ovat kuteneet. Jokisuulla merkityistä, jokeen jääneistä lohista suurin osa oli molempina tutkimusvuosina syksyn kutuaikaan joen alajuoksulla, missä kutualueita on vähän.

Odotusten mukaisesti käyttäytyivät ne harvat lohet, jotka vaelsivat jokisuulta melko suoraviivaisesti kudulle Tornionjoen keskijuoksulle, missä sijaitsevat vesistön laajimmat kutualueet.

Tornionjoen lohet sairastuvat ja kuolevat

Vuodesta 2014 alkaen Tornionjoella on Luonnonvarakeskuksen mukaan havaittu lohien sairastumista sekä lisääntynyttä kuolleisuutta.

– Terveysongelmien aiheuttajasta ja sen vaikutuksesta lohien käyttäytymiseen ja selviytymiseen on vielä vähän tietoa. On mahdollista, että monien radiolähettimellä merkittyjen lohien outo käyttäytyminen liittyy näihin terveysongelmiin. Aiemmissa tutkimuksissa merkittyjen lohien ei ole havaittu käyttäytyvän tällä tavoin, kertoo tutkija Riina Huusko Lukesta.

Meritaimenilla havaittiin erilaisia käyttäytymismalleja. Osa syksyisin jokeen saapuvista taimenista ei jatka kutuvaellusta seuraavana keväänä, vaan ne tulevat jokeen vain talvehtimaan ja palaavat keväällä takaisin merelle.

Ne taimenet, jotka eivät palaa merelle, jatkavat keväällä matkaansa lisääntymisalueille ja jäävät kudun jälkeen talvehtimaan jokeen.

Lähetinseuranta täydentää muita tutkimus- ja seurantatietoja

Tornionjoen lohi- ja meritaimenkantoja seurataan vuosittain muun muassa nousukalojen kaikuluotauksella sekä lohenpoikasten sähkökalastuksella. Tieto kudulle nousevien kalojen vaelluskäyttäytymisestä ja eloonjäännistä joessa ennen ja jälkeen kudun on kuitenkin ollut puutteellista. Myös tieto kutualueista on edelleen puutteellista, Luonnonvarakeskus korostaa.

– Radiolähettimien avulla saadaan tietoa kalojen liikkumisesta joessa yksilötasolla. Voimme seurata kalan käyttäytymistä koko sen joessa oloajan, jolloin saamme esimerkiksi tiedon kalan vaellusnopeudesta jokisuulta kutualueille sekä kudunjälkeisestä käyttäytymisestä, tutkija Riina Huusko kertoo.

Tornionjoen vesistön eri osiin vaeltavat lohet ovat geneettisesti erilaistuneita osakantoja, joiden vaellusrytmit joessa saattavat poiketa toisistaan. Myös eri-ikäisten lohien vaelluskäyttäytymisissä on eroavaisuuksia. Kuva: Kuva: Pasi Romakkaniemi/Luke

Vuosina 2018–2019 tutkimuksessa merkittiin lähettimillä yhteensä 275 lohta ja 94 meritaimenta.

Suurin osa lohista merkittiin jokisuulla, kun taas lähes kaikki taimenet merkittiin joen alajuoksulla. Merkityt kalat olivat paikallisten kalastajien pyydystämiä.

Kalojen merkintöjä ja seurantaa on jatkettu kuluvana vuonna. Kaikki tutkimuksessa käytetyt radiolähettimet toimivat yli kolme vuotta, ja lisähavaintoja merkittyjen kalojen liikkeistä kerätään projektissa ainakin vuoden 2021 loppuun.

Lue myös: Uusi ruotsalaisteoria: selittämättömien lohikuolemien syynä kilpirauhashormonit

Lähde: Luonnonvarakeskus Kuvituskuvat: Jari Tuiskunen, Otavamedian arkisto ja Luke/Pasi Romakkaniemi.