Lyijyhaulikielto kosteikoilla sai viimeisen sinetin Euroopan unionin neuvoston kirjallisessa äänestyksessä 2.12.

Äänestystulos tarkoittaa sitä, että lyijyhaulien käyttö kosteikoilla ja 100 metrin suojavyöhykkeellä päättyy koko Euroopan unionin alueella siirtymäajan jälkeen vuodenvaihteessa 2022-2023.

Siirtymäaika on Suomen kohdalla joko 24 tai 36 kuukautta riippuen siitä, valitseeko Suomi niin sanotun Ramsar-määritelmän mukaisen rajoituksen vai totaalilyijyhaulikiellon. Suomen Metsästäjäliiton mielestä totaalilyijyhaulikielto ei ole vaihtoehto.

Lyijyhaulikielto

Vaikka varsin laaja kosteikon määritelmä rajaa jatkossa suuria alueita Suomessa pois lyijyhaulien käytöstä, jättää se kuitenkin mahdollisuuden käyttää lyijyhauleja esimerkiksi ampumaradoilla, jotka eivät ole Ramsar-alueiden vaikutuspiirissä. Ampumaharjoittelumahdollisuutta peräänkuulutti muun muassa Reserviläisliitto.

– Lyijyhauleja on voitava käyttää myös kosteikoiden ulkopuolella muun muassa variksien ja sepelkyyhkyjen pyynnissä, toteaa Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

Lyijyn käyttöä on rajoitettu jo 22 EU:n jäsenvaltiossa. Suomessa lyijyhaulit kiellettiin vesilintujen metsästyksessä jo vuonna 1996.

Suomi vastusti komission ehdotusta REACH-komitean äänestyksessä 3.9.2020 valtioneuvoston virallisen kannan mukaisesti.

Lyijyhaulikielto kosteikoilla on järeä toimi

Nyt pidetyssä neuvoston äänestyksessä Suomi kuitenkin äänesti ehdotuksen puolesta. Samaan aikaan Ruotsi taas muutti kantaansa ja äänesti esitystä vastaan.

Lyijyhaulikielto on puhuttanut läpi syksyn puolesta ja vastaan. Lopullista sinettiä aiheelle on odottanut muun muassa Birdlife Suomi.

Laajassa muodossa hyväksytty rajoitus kirvoitti tuoreeltaan tiukkoja näkemyksiä. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoi pettyneensä lopputulokseen.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

– Tämä on viheliäinen asia, olen pettynyt. Toteutustapa ei ole se, mitä sen pitäisi olla, huolenaiheita on useita.

Suomen viimeisessä äänestyksessä kääntynyt kanta herätti myös kritiikkiä.

– Vaikka asia ei olisi tästä muuttunut, niin Suomen olisi pitänyt äänestää ehdotusta vastaan kuten se teki REACH-komiteassa. Komission ehdotus on suhteeton ja oikeusperiaatteiden vastainen, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toteaa.