Joulukuu on alkanut ja lohikalojen kolmen kuukauden mittainen kuturauhoitus päättynyt. Sehän tarkoittaa, että koskille pääsee taas kalastamaan.
Toki aika monilla suosituilla virtavesillä kalastus on jatkunut rauhoitusaikanakin, joten pelkkään peukalonpyörittelyyn ei innokkaan koskikalastajan ole tarvinnut tyytyä. Mutta nyt siis valinnan varaa on enemmän.
Viikko 49
Mitä: Lohikaloja
Mistä: Koskilta
Millä: Virvelillä, perholla
Muista: Tumma, kudussa laihtunut taimen ja lohi on aina syytä vapauttaa, vaikka rasvaevättömän saisikin lain mukaan ottaa.
Talvikoskelle mielittäessä vallitseva tai lähipäivinä vallinnut sää kannattaa kuitenkin ottaa tavallista tarkemmin huomioon. Jos pakkasta on paljon, olosuhteet joella voivat olla jokseenkin toivottomat, suorastaan epätoivoiset.
Pahimmassa tapauksessa kaikki kalastamisen arvoiset alueet ovat saaneet ylleen jääpeitteen tai ainakin riitteen, joka estää onkimisen täydellisesti. Silloin kyllä harmittaa, jos on matkannut paikalle kaukaa ja lupakin tullut ostettua.
Jäätyminen voi muodostaa ongelmia, sillä talvella parhaat ottipaikat ovat yleensä tyynemmissä virranosissa.
Oikeat välineet pakkaseen
Varminta siis valita koskireissulleen plusasteinen tai korkeintaan pikkupakkasinen päivä ja mahdollisuuksien mukaan vielä varmistaa, että olosuhteet paikan päällä ovat kelvolliset.
Välineitä mietittäessä ota huomioon ainakin seuraavia seikkoja.
Melko monissa keloissa esiintyy kylmäjäykistymistä, mikä johtuu niihin tehtaalla laitetuista ”vääränlaisista” rasvoista. Pahimmillaan kela jämähtää niin jumiin, että kammen pyörittämisessä saa käyttää voimaa oikein tosissaan.
Koska tuollaisella kelalla ei pysty kalastamaan, testaa sen kylmätoiminta ennen tositoimiin lähtöä.
Kela puoleksi tunniksi pihalle tai pakastimeen ja veivaamaan. Jos jäykistymistä ei esiinny, niin hyvä.
Muussa tapauksessa unohda kelan talvikäyttö, tai jos välttämättä haluat sitä hyödyntää, puhdista se tehdasmömmöistä ja vaihda paremmat tilalle.
Kuitusiima on monofiilisiimaa hankalampi pakkasessa, sillä vesi ja jää tarttuvat siihen sileää monosiimaa herkemmin. Monofiilisiima voi siis olla turvallisempi valinta pakkaskoskelle.
Vaparenkaiden jäätyminen on ongelma, joka vähenee käytettäessä mahdollisimman avarilla renkailla varustettua vapaa. Esimerkiksi nykyaikaisia, erittäin pienillä renkailla varustettuja mikrojigivapoja ei pidä pakkasessa rääkätä.
Muutenkin talvireissulta kannattaa jättää kotiin kaikkein hienoimmat ja kalleimmat vavat, sillä ankarissa olosuhteissa välinerikot ovat tavallista yleisempiä.
Vieheet eivät keskimäärin pakkasta säiky, mutta perhojen, liitsien ja muiden karva-höyhensidosten pahana tapana on jäätyä muodottomaksi möykyksi esimerkiksi paikkaa vaihdettaessa.
Jäätymisongelma vähenee, kun vesi puristetaan sidoksesta pois heittotauon ajaksi. Siltikin viehe pitää sulattaa, ennen kuin se taas toimii kunnolla.
Talvella kaloja kannattaa hakea esimerkiksi koskien miedommista reunavirroista.
Rauhallisista virroista
Kaloja haettaessa pitää huomata, että kesäiset ottipaikat eivät välttämättä toimi, vaan kalat ovat siirtyneet mietoihin virtoihin energiaa säästääkseen.
Koskien alapuoliset suvannot, nivat, koskien rauhalliset reunahuopeet ja muut seesteisemmät alueet ovat nyt niitä, mihin huomio keskitetään.
Koska vesi on jääkylmää, kalat ovat kankeita eivätkä myöskään välitä nopeasti uivista vieheistä. Mahdollisimman rauhallinen, tarkka uittaminen pohjan tuntumassa on lääke, joka saa suun aukeamaan.
Jos saa.
Vieheinä sopii käyttää samoja merkkejä kuin kesäkalastuksessakin, pois lukien pintavieheet sekä ne, jotka eivät toimi hitaassa uitossa. Värejä mietittäessä painopiste olkoon kylmän veden väreissä kuten vaikkapa sinisessä, violetissa ja hopeassa.
Tähän vuodenaikaan parhaat ottiajat osuvat tavallisesti pari tuntia keskipäivän kummallekin puolelle. Hämäräaika palkitsee harvemmin, mutta katuvalojen tms. valaisemilla kaupunkikoskilla on mahdollisuus saada saalista jopa yöllä.
Silloin ei yleensä tarvitse ruuhkastakaan kärsiä.
Pulska kirjolohi on koskikalastajan mieluista talvisaalista.
Lisää vinkkejä:
► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
► Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
► Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
► Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
► Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
► Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
► Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
► Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
► Viikko 26: Koko perheen kalaretki
► Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
► Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
► Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
► Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
► Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
► Viikko 32: Jigailua onkivavalla
► Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
► Viikko 34: Puronieriäjahtiin Kemijoelle
► Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
► Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
► Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
► Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
► Viikko 39: Suurhaukea mereltä
► Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
► Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
► Viikko 42: Hidasta jigailua rantamatalassa
► Viikko 43: Lokakuussa kuhastamaan
► Viikko 44: Jäitä odotellessa laituripilkille
► Viikko 45: Kalastuspaikkoja veneettömälle
► Viikko 46: Kirjolohta koskilta keinovalosta
► Viikko 47: Marraskuussa siikaongelle
► Viikko 48: Pidä kalastusvälineille huoltotauko
