Etelä-Suomessa ollaan talven ja syksyn rajalla, ja kalastajan kannalta oikeastaan siinä kaikkein ikävimmässä kelirikkoajassa.
Koskille ei muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta ole vielä tällä viikolla mitään asiaa. Virtavesille on luvallista mennä vasta ensi viikon tiistaina, kun koko syksyn jatkunut lohikalojen syysrauhoitus päättyy.
Entä sitten järville?
Poutaiset yöt tietävät muutaman asteen pakkasia, joten pienimpien järvien ja lampien rannat ovat kirkkaina aamuina sen verran jäässä, että jää tai ohut riite estää heittokalastuksen käytännössä kokonaan.
Jos vieheen saakin avoveteen, sitä voi olla vaikea saada ylös jäiden keskeltä. Jää ei kuitenkaan missään tapauksessa kestä vielä pilkkijää.
Sateisina päivinä pikkujärvien rannat voisivat olla jäättömiä, mutta pilvisyys pitää taivaan todennäköisesti niin pimeänä, että kala ei välttämättä ole lainkaan syönnillä. Eipä syksyn kylmässä sateessa kalastaminen muutenkaan ole kovin mukavaa.
Etelä-Suomen isoimmilla järvillä ei ole vielä jäistä tietoakaan, mutta veneettömälle kalastajalle ne voivat olla aika toivottomia paikkoja. Kalat saattavat olla nyt jossain niin kaukana rannoista, että ne ovat käytännössä täysin tavoittamattomissa rannalta kalastavalle.
Vaikka käytössä olisikin vene, keskellä järveä kalastaminen tähän vuodenaikaan on kylmää puuhaa. Onhan vesien lämpötila kaikkialla jo aika lähellä nollaa, ja kun siihen yhdistyy tuuli, vesillä ei enää voi puhua viihtymisestä.
Tämä pahin kelirikkoaika kannattaakin käyttää kaluston huoltamiseen. Työn alle voi ottaa sekä kesäkalastusvälineet että pilkkivälineet, joita toivon mukaan päästään pian käyttämään.
Kelirikon aikaan heittopaikat ovat kortilla. Pakkasyön jälkeen monen pikkujärven rannat ovat ohuessa jäässä, joka estää heittokalastamisen rannalta. Kantavia pilkkijäitä saadaan kuitenkin vielä odotella.
Kelojen huolto
Kesäkalastusvälineille voi olla käyttöä vielä ensi viikolla, jos aikomuksena on käydä koskikalassa syysrauhoituksen päättymisen jälkeen. Käyntikerrat saattavat kuitenkin jäädä kylmenevien säiden takia niin vähiin, että kelojen talvihuollon voi aivan hyvin tehdä jo nyt.
Puhdista kelat liasta ja öljyä niiden laakerit ja hammasrattaat. Öljyämisohje löytyy yleensä siitä paperilapusta tai vihkosesta, joka on tullut kelan mukana, ja jossa on kuvattu kelan osat.
Mikäli ohje on hukkunut, mallikohtaisia huolto-ohjeita saattaa hyvässä lykyssä löytyä netistä. Ainakin yleisohjeita kelojen öljyämiseen löytää esimerkiksi YouTubesta vaikkapa hakusanoilla ”spinning reel oiling”.
Tarkista huollon yhteydessä myös siimojen kunto. Kuluneen siiman voi vaihtaa kokonaan uuteen, mutta kuitusiimasta saa vielä aivan hyvin toimivan, jos sen kääntää puolalla niin, että siiman kuluneempi pää jää alimmaiseksi ja lähes käyttämätön pää tulee pinnalle. Katso ohje Erästä 5/2020 (juttu avautuu tilaajatunnuksilla).
Kelojen siimapuolat kannattaa puhdistaa liasta niin päältä kuin sisältä. Samalla on hyvä tarkistaa siimojen kunto. Lopuksi öljytään kelojen koneistot.
Vieheet pois kosteista varastoista
Jos viehepakki on jäänyt kesämökille tai kylmään pihavajaan, viimeistään nyt se kannattaa hakea kuiviin sisätiloihin.
Mikäli vieheet viettävät koko talven ulkovarastossa olosuhteissa, joissa lämpötila ja ilmankosteus vaihtelevat jatkuvasti, lopputuloksena on todennäköisesti ruostuneita koukkuja sekä hapettuneita lusikoita, lippoja ja muita metallivieheitä.
Kaikki vähänkin likaiset vieheet kannattaa pestä ja ripustaa kuivumaan. Sillä aikaa, kun ne kuivuvat, pakit ja vieherasiat on hyvä pestä niihin kesän aikana kertyneestä liasta.
Kun pakki tai muu säilytysrasia on pesun jälkeen varmasti täysin kuiva, kuivuneet vieheet voi pakata siihen takaisin. Sitten pakki työnnetään vaikka jonkun lämpimän komeron nurkkaan odottamaan uutta avovesikautta.
Huolto myös pilkkivälineille
Nyt on oiva hetki tehdä kauden aloitushuolto myös pilkkivälineille. Onko jääkairan terä kunnossa? Kaipaavatko metalliset pilkit kiillotusta? Ovatko pilkkivapojen siimat kelvollisessa kunnossa?
Jos puutteita varusteissa on, niiden paikkaaminen on ainakin toistaiseksi suhteellisen helppoa.
Alkukaudesta lähes kaikkia talvikalastusvälineitä on hyvin saatavilla, mutta suosituimpien pilkkien tai joidenkin tarvikkeiden saatavuus voi vaikeutua myöhemmin talvella, mikäli jäätalvesta tulee edes kohtuullinen ja pilkille lähdetään sankoin joukoin.
Talvikalastusvälineiden huoltamisessakin saa mukavasti hujahtamaan illan tai pari. Kalusto on sitten viimeisen päälle valmis, jos ja kun kantavat jäät Etelä-Suomeen vihdoin tulevat.
Lisää vinkkejä:
► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
► Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
► Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
► Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
► Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
► Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
► Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
► Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
► Viikko 26: Koko perheen kalaretki
► Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
► Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
► Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
► Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
► Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
► Viikko 32: Jigailua onkivavalla
► Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
► Viikko 34: Puronieriäjahtiin Kemijoelle
► Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
► Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
► Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
► Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
► Viikko 39: Suurhaukea mereltä
► Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
► Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
► Viikko 42: Hidasta jigailua rantamatalassa
► Viikko 43: Lokakuussa kuhastamaan
► Viikko 44: Jäitä odotellessa laituripilkille
► Viikko 45: Kalastuspaikkoja veneettömälle
► Viikko 46: Kirjolohta koskilta keinovalosta
► Viikko 47: Marraskuussa siikaongelle
