Ahman metsästys on mahdollista jälleen talvikaudella 2020–2021, kertoo maa- ja metsätalousministeriö.
Metsästyksen mahdollistaa ministeriön antama asetus, jonka mukaan ahmoja voidaan metsästää enintään kahdeksan metsästysvuonna 2020–2021. Poikkeuslupia haetaan suoraan Suomen riistakeskukselta. Kahdeksan ahman kiintiö on sama kuin edelliselläkin talvikaudella.
Ahman metsästys jakaa mielipiteitä voimakkaasti. Ministeriön mukaan tarkoituksena on suojata poroelinkeinoa, jolle ahmat aiheuttavat merkittäviä vahinkoja. Asetus astuu voimaan 24.11.2020.
– Koska ahma on pitkäikäinen ja hidas lisääntymään, usean vuoden metsästyksen vaikutukset kertautuvat ja näkyvät jo selvästi pohjoisimman Lapin ahmakannan taantumisena. Vastustamme lähtökohtaisesti kaikkia ahmojen poikkeuslupia, kunnes ahmakanta on myös poronhoitoalueella selkeästi elpymässä erittäin uhanalaisesta asemastaan, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.
Kahdeksan kaatoa ei heikennä kantaa?
Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan asetuksen mahdollistaman kahdeksan ahman metsästysmäärän ei toteutuessaan arvioida heikentävän ahman suojelutasoa tai hidastavan kannan kasvua.
Vuoden 2020 helmikuussa ahmoja arvioitiin olevan 385–390, kun vuonna 2017 luku oli 220–250. Suomen ahmakanta on kasvanut noin kymmenkertaiseksi siitä, mitä se oli 1990-luvun alussa. Lisäksi Suomen kanta on osa Skandinavian elinvoimaista, yli tuhannen ahman populaatiota sekä Venäjän noin 1500 yksilön populaatiota.
Ministeriö muistuttaa, että kiintiö itsessään ei johda yhdenkään ahman tappamiseen, vaan asettaa ylärajan Suomen riistakeskuksen myöntämien poikkeuslupien määrälle.
Ilman asetusta lupien määrää rajoittaisi ainoastaan luontodirektiivi ja kansallinen lainsäädäntö. Ahmojen metsästys on tarkoitus toteuttaa ennen helmikuuta, jolloin alkaa tavallisesti ahmojen lisääntymisaika.
Ahman metsästys poroelinkeinon tueksi
Ahman tappamia poroja on vuonna 2020 ilmoitettu jo lähes 3300, kun viime vuonna määrä oli 2150. Ahmavahinkojen ennakoidaan nousevan edellisvuoden 4,1 miljoonasta 6,7 miljoonaan euroon.
Kaikkien porovahinkojen arvioidaan nousevan 10,7 miljoonaan euroon, kun vuonna 2019 määrä oli 6,9 miljoonaa euroa. Ministeriön mukaan kasvu aiheutuu ahmojen aiheuttamista vahingoista. Yksistään ahma aiheuttaa vahinkoa poroelinkeinolle enemmän kuin muut suurpedot yhteensä. EU:n maksukatto rajoittaa kuitenkin porovahingoista maksettavat korvaukset 10 miljoonaan euroon, joten porovahinkoja ei todennäköisesti pystytä korvaamaan täysimääräisinä.
Ahman aiheuttamien porovahinkojen korvaamisessa on toistuvasti esitetty siirtymistä Ruotsissa käytössä olevaan reviiripohjaiseen korvausjärjestelmään. Muun muassa WWF näkee korvausjärjestelmän kehittämisessä etuja, mutta reviiripohjaista korvausjärjestelmää vastustetaan laajasti poronhoitoalueen paliskunnissa.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan korvausjärjestelmän vaihtaminen ei vähennä ahmojen aiheuttamia vahinkoja, eikä se ole Ruotsissakaan poistanut tarvetta vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämiseen.
Ahman metsästys ja Natura 2000 -alueet
Pohjois-Suomessa on paljon kansallispuistoja sekä laajoja luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, joissa myös suurpetojen metsästys on mahdollista. Näillä alueilla ahman aiheuttamat porovahingot ovat olleet maa- ja metsätalousministeriön mukaan suurimmat.
WWF:n mielestä poikkeuslupia ei tule myöntää lainkaan Natura 2000 -alueille, jotka on perustettu ahmojen elinympäristön suojelua varten. Kaiken kaikkiaan WWF:n mielestä ahman suojelun ja porotalouden yhteensovittamiseen on haettava kestävämpiä ratkaisuja kuin erittäin uhanalaisen lajin metsästys.
Ministeriö korostaa, että metsästyksen kohdistuessa Natura 2000 –alueelle ja sen suojeluperusteena olevaan ahmaan, tulee pyynnin vaikutukset alueen ahmakantaan arvioida luonnonsuojelulain mukaisesti. Lisäksi Suomen riistakeskuksen on valvottava, että arviointi tehdään ja lisäksi pyydettävä arvioinnista lausunto ELY-keskukselta sekä luonnonsuojelualueen haltijalta.
Lähteet: Maa- ja metsätalousministeriö, WWF Suomi Kuvituskuvat: Otavamedian arkisto/Arto Wiikari ja Seppo Saarentola
Lue myös: Ahma voi paremmin – kanta on kymmenkertaistunut sitten 1990-luvun
