Silakka ja särki ovat alihyödynnettyjä kaloja, sillä molempia syödään nykyään vähän. Parhaiten suomalaisille maistuu tuontikala, vaikka kotimaisuutta arvostetaan, kertoo Pro Kalan teettämä kyselytutkimus, jossa selvitettiin, miksi kaupunkilaiset valitsevat tai jättävät valitsematta kotimaista villikalaa lautasilleen.

Useiden tutkimusten mukaan suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kotimaista kalaa. Tämä halu ei kuitenkaan aina realisoidu ostopäätöksissä, Pro Kala muistuttaa.

Silakka ei houkuttele lautasella

Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tuore kyselytutkimus suomalaisten kuluttajien kalankäytöstä kertoo, miten kaupunkilaiset syövät kalaa.

Kuluttajatutkimukseen vastasi 504 osallistujaa ja se kohdennettiin 18-50 vuotiaisiin kaupunkilaisiin. Tutkimuksessa selvitettiin, keitä alihyödynnetyt kalat kiinnostavat ja mitkä ovat käytön motivaattoreita ja toisaalta esteitä.

Tutkimukseen osallistuneet kertoivat käyttävänsä eniten lohta, kirjolohta sekä tonnikalaa.

Silakkaa käytti vain 41 prosenttia vastaajista, särkikaloja ainoastaan 11 prosenttia. Näitä kaloja syötiin myös harvoin: useimmat vastaajista kertoivat syövänsä silakkaa tai särkeä harvemmin kuin kuukausittain.

Kotimaisuus ja edullisuus kiinnostavat

Silakkaa lautaselleen valinneet kertoivat tärkeimmiksi syiksi kotimaisuuden, edullisuuden ja perinteisyyden. Särki valittiin puolestaan kotimaisuuden, vaihtelun ja ympäristöystävällisyyden vuoksi. Tutkimus selvitti myös, miksi näitä kaloja ei valita: tottumattomuus, maku, osaamattomuus ja ruodot olivat syitä, joiden takia silakka tai särkikala jätetään ostamatta.

Tutkimuksen tulosten perusteella silakkaa ja särkeä voisi siis löytyä lautasilta useammin, jos niitä totutaan ja opitaan käyttämään.

– Näiden tulosten pohjalta tutkimuksen ja tuotekehityksen seuraava tehtävä on miettiä, miten vahvistaa kalan käytön motivaattoreita ja toisaalta miten vaimentaa tai poistaa esiin tulleita käytön esteitä ja hidasteita, kommentoi Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tutkimusjohtaja Anu Hopia.

Hieman yllättäen voimakkaassa nosteessa oleva ympäristöystävällisyys ei noussut kuitenkaan merkittäväksi kriteeriksi kalaa valitessa.

– Eikö ympäristöystävällisyys kiinnosta vai eikö kotimaisen kalan kestävää tuotantotapaa vielä kuluttajien keskuudessa tiedosteta, vastuullinen tutkija Saara Lundén pohtii.

Lähde: Pro Kala ry Kuvitus: Otavamedian arkisto ja Jari Tuiskunen

Lue myös:vKaupallisen kalastuksen arvokkain saalis selvillä – muikku putosi ykköspaikalta