Tuontilohen voittokulku suomalaisiin ruokapöydissä ei ole uutta. Mutta sama kala on nyt ykkönen myös kalajalosteiden saralla, kertoo Luonnovarakeskus. Toinen kestosuosikki on kirjolohi.

Vuonna 2019 jalosteiden raaka-aineena käytetyn kalan kokonaismäärä pieneni hieman edellisestä tilastointikierroksesta, joka on peräisin vuodelta 2017. Kiloina ilmaistuna kalanjalostuksen käyttämä kalaraaka-aineiden kokonaispotti oli viime vuonna 76 miljoonan suuruinen. Tästä määrästä 45 miljoonaa kiloa oli tuontitavaraa, 31 miljoonaa kotimaista.

Kotimaisen kalan määrä pieneni kuusi miljoonaa kiloa ja ulkomaita tuodun kalan määrä kasvoi kaksi miljoonaa kiloa vuoteen 2017 verrattuna.

– Muutos johtui lähinnä tilastointitavan muutoksesta. Suomalaisten yritysten Ruotsissa kasvattama kirjolohi laskettiin aikaisemmasta poiketen tuontikalaksi, yliaktuaari Pentti Moilanen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Tuontilohi hiipui hieman

Norjalaisen lohen jalostusmäärä pieneni vuoteen 2017 verrattuna hieman yli kaksi miljoonaa kiloa, 22,4 miljoonaan kiloon.

Silakkaa ja kilohailia pakastettiin vientiin 23 miljoonaa kiloa. Muiksi pakasteiksi ja tuorevalmisteiksi jalostettiin kotimaista kalaa yli 15 miljoonaa kiloa ja ulkomailta tuotua kalaa lähes 22 miljoonaa kiloa. Pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin käytettiin 14 miljoonaa kiloa kalaa, josta 40 prosenttia oli kotimaista.

Silakan ohella jalostusteollisuudessa käytettiin eniten lohta, kirjolohta ja siikaa. Näiden neljän lajin osuus kaikesta kalaraaka-aineesta oli 95 prosenttia.

Kotimaisista kaloista jalostusmäärien valossa eniten kysyntää on kirjolohella. Silakka ja kilohaili tilastoidaan samaan kokonaisuuteen, joten yhdistelmä kiilaa ohi kirjolohen, mutta lajien täsmällisten määrien selvittäminen ei tilaston perusteella onnistu. Kolmanneksi kirii muikku ja neljänneksi kuha. Viides sija menee ahvenelle ja kuudes hauelle. Kotimainen lohi ja särki jäävät jo kärkiviisikosta tuntuvasti.

Ulkomaisista kaloista jalosteissa käytettiin lohen jälkeen eniten kirjolohta ja siikaa. Silli nousee neljänneksi ja viides sija kirjataan parivaljakolle silakka ja kilohaili. Nieriän käyttöaste on vielä selvästi kilojättiläisten kokoluokkaa, mutta sen jälkeen hiljenee tuntuvasti. Makrilli, seiti ja turska jäävät kärkipäästä kauas.

Isot yritykset kärjessä

Kalaa jalostaneita yrityksiä oli Luken mukaan Suomessa tilastokaudella 124, joista yli puoli miljoona kiloa jalostaneita oli vain 19. Nämä isoimmat yritykset jalostivat 94 prosenttia koko jalostetun kalan määrästä.

Kalajalosteiden tuotantotilastoa varten tiedot kerätään joka toinen vuosi päätoimisilta kalanjalostus- ja kalatukkuyrityksiltä sekä sellaisilta muiden toimialojen yrityksiltä, joiden voidaan arvioida taustatietojen perusteella jalostaneen kalaa.

Lähde: Luonnonvarakeskus Kuvituskuvat: Otavamedian arkisto

Lue myös: Kaupallisen kalastuksen arvokkain saalis selvillä – muikku putosi ykköspaikalta