Tenon lohi tarjoaa hyvän esimerkin kalastusmatkailun talousvaikutuksista.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2018 Tenon kalastusmatkailijat käyttivät kauppatavara- ja palveluhankintoihin Utsjoella noin 2,6 miljoonaa euroa, josta paikallistalouteen jäi 1,6 miljoonaa.

Kun lisäksi huomioidaan kalastuslupamaksut ja muut tulot sekä kerrannaisvaikutukset, Tenon lohen vaikutus Utsjoen paikallistaloudessa oli yli 4 miljoonaa euroa.

− Matkailijoiden rahankäyttö Utsjoella jakautui puoliksi kauppatavaroihin ja puoliksi palveluihin. Suuret kerrannaisvaikutukset olivat seurausta siitä, että kalastusmatkailijat käyttivät paljon paikallisia palveluita, kertoo erikoistutkija Marja Knuuttila Lukesta.

Tenon lohi – uusi kalastussääntö vaikuttaa

Kalastuslupiin matkailijat käyttivät lähes 0,6 miljoonaa ja vapalupien tulostuspalveluihin vajaat 30 000 euroa.

Vapaa-ajankalastusta ja kotitarvekalastusta ei tilastoida työllisyydeksi, joten Tenon kalastuksen välittömän työllistävyyden arvioitiin olevan viisi henkilötyövuotta. Välillisesti Tenon lohenkalastus työllisti 19 työvuoden verran.

− Suomen puolelta Teno-Inarijoen pääuomasta saadun noin 18 tonnin lohisaaliin arvo Itämeren lohen kalastajahinnalla oli lähes 95 000 euroa. Kyseessä on kalastusmatkailijoiden ja paikallisten yhteenlaskettu lohisaalis ja sen arvo, Knuuttila sanoo.

Vuonna 2017 voimaantulleen Tenon kalastussäännön tarkoitus oli pienentää Tenojoen Suomen ja Norjan yhteisen rajajokialueen kalastusmatkailupainetta kolmanneksella, mutta se vähentyi noin 50 prosenttia, Luonnonvarakeskus kertoo.

Suomen puolella Tenon kalastusmatkailijoiden määrä vähentyi kuitenkin noin 65 prosenttia säädösmuutosta edeltävistä vuosista.

Jos kalastusmatkailijoiden rahankäytön oletetaan vähentyneen Suomessa samassa suhteessa, lohenkalastuksesta syntyvät kokonaisvaikutukset ovat vähentyneet kalastusvuorokausien kiintiöinnin seurauksena yli viisi miljoonaa euroa.

Tenon lohi

Tärkein syy tulla Utsjoelle oli lohi

Kyselyn perusteella valtaosa vuoden 2018 Tenon kalastusmatkailijoista oli perinteisiä Tenon kävijöitä, joilla ensimmäisestä Tenon matkasta oli jo vuosia.

Kalastajat kuuluivat varttuneempaan ikäluokkaan, yli puolet oli yli 50-vuotiaita. Uuden mahdollisen kalastajapolven, alle 30-vuotiaiden osuuden huomattava pieneneminen johtui osittain säädösmuutoksista.

Tenon kalastusmatkalla oli tärkeintä luonnonvaraisen lohen kalastaminen ja luonnon rauhasta nauttiminen.

Kyselyssä esitetyt uudet aktiviteetit, kuten päiväretket tai luontokurssit kalastuksen oheen eivät herättäneet suurta kiinnostusta kalastusmatkailijoissa. Tulosten perusteella palvelumyynti kuitenkin kasvattaisi tuloja alueella.

Kalastusmatkailijat olivat tyytyväisimpiä Tenojokivarren luonnonmaisemaan, lohen laatuun ja majoituspalveluihin. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi kalastusvuorokausien saatavuus ja lupajärjestelmän toimivuus.

− Tähän mennessä internet-lupakauppa on saatu sujuvaksi, mutta lupavuorokausikiintiöt ovat edelleen samat kuin vuosina 2017–2020. Tästä syystä suomalaiset kalastusmatkailijat ostivat jo vuonna 2018 satoja kalastusvuorokausia myös Norjan lupakaupasta, Knuuttila kertoo.

Tenon lohi

Tenon lohi kiinnostaa

Tutkimus perustui Suomen lupakaupasta kalastuskaudelle 2018 Tenojoen lohenkalastusluvan hankkineille 2 594 kalastusmatkailijoille lähetettyyn kyselyyn, jonka vastausprosentti oli 71.

Tutkimusaineistona käytettiin myös Luken ja Lapin ELY-keskuksen tilastoja sekä eri verkkopyydyksiä käyttäneiltä paikalliskalastajilta ja yrittäjiltä kerättyä tietoa.

Lähde: Luonnonvarakeskus Kuvituskuvat: Otavamedian arkisto/Ari Heinonen ja Kari Santala

Lue myös: Tapporaha tarjolla Tenon hauesta – lohikannan vaalimista vai näpertelyä?

Lohenkalastus Tenossa – ilmainen kirjanen

Kirjanen kertoo Tenojokivarren perinteisistä lohenpyyntitavoista ja lohen paikallisesta merkityksestä. Paikallisten kalastajien käyttämät lohen pyyntitavat ovat syntyneet satoja vuosia sitten ja säilyneet osittain muuttumattomina näihin päiviin asti.

Kirjasen runsas kuvitus avaa Tenon lohen ja lohenkalastuksen paikkasidonnaista kulttuurimerkitystä padonrakennuksesta verkkopainojen tekemiseen.

Ennen maantieyhteyttä Teno oli kulkureitti. Kapea ja pitkä Tenonvene soveltui sekä lohenkalastukseen että kirkkomatkoihin tai ”rahdin” kuljetukseen. Nykyisin venettä käytetään pääasiassa kalastamiseen, lohensoutuun.

Kirjanen on Luonnonvarakeskuksen mukaan tulevalla kalastuskaudella ilmaisjakeluna Tenojokivarren matkailuyrittäjillä.

Verkossa kirjasen antiin pääsee tutustumaan tästä linkistä.