Suden kannanhoidollinen metsästys etenee. Metsästystä pidetään osana susikannan hoitosuunnitelmaa muiden suurpetojen tapaan.

Suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä ja vaatimuksia on kattavasti arvioitu laajapohjaisissa työryhmissä, maa- ja metsätalousministeriö kertoo.

Valmistelutyön ja EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun pohjalta ministeriö katsoo, että keskeisenä edellytyksenä kannanhoidolliselle metsästykselle on, että susikanta on suotuisalla suojelutasolla.

Valmistelutyö etenee seuraavaksi suotuisan suojelutason raja-arvon määrittämisellä ja yksityiskohtien hiomisella.

Suden kannanhoidollinen metsästys vaatii suunnittelua

Maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä sidosryhmien kanssa työstämässä pohjaa malliksi, jolla voitaisiin sallia suden kannanhoidollinen metsästys.

–Metsästys on tärkeä osa muiden suurpetojen kannanhoitoa ja se on myös osa susikannan hoitosuunnitelmaa. Mallin edellytys on, että susikanta on suotuisalla suojelutasolla, minkä arvioimiseksi Suomen on määriteltävä suotuisan suojelutason raja-arvo, kertoo ohjausryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Luonnonvarakeskukselle toimeksiannon tuottaa Suomen susikannan suotuisan suojelutason raja-arvon kansainvälisenä tutkimusyhteistyönä.

Ministeriö kertoo, että tällä hetkellä susikannan suojelutason arviointi perustuu kuuden vuoden välein tehtävään luontodirektiivin mukaiseen menettelyyn.

Kun suotuisan suojelutason raja-arvo on määritetty, voidaan vuosittain kanta-arvion julkistamisen yhteydessä todeta, onko susikanta suotuisalla suojelutasolla vai ei.

Metsästys mahdollista aloittaa talvella 2021–2022?

Suden kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista aloittaa raja-arvon ylittyessä ja reunaehtojen täyttyessä talvella 2021 – 2022.

–Susikannan ylittäessä raja-arvon metsästys voitaisiin sallia lupaehtojen puitteissa kuitenkin niin, että metsästyksen jälkeen kanta on edelleen suotuisalla suojelutasolla, toteaa valmisteluryhmän puheenjohtaja, erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä.

Työryhmät ovat perehtyneet suden kannanhoidollisen metsästyksen toteuttamistapaan Ruotsissa, jossa susikannan suotuisan suojelutason raja-arvo on muodostettu tieteellisen tutkimuksen pohjalta.

Viimeisimmän kanta-arvion mukaan Ruotsin susikanta on yli määritellyn suotuisan suojelutason raja-arvon. Ruotsin Ympäristönsuojeluvirasto on sallinut tänä vuonna suden kannanhoidollisen metsästyksen.

Suden kannanhoidollinen metsästys

Ei vielä kuluvan talven aikana

Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu jatkuu mallin yksityiskohtien kuten metsästyksen kohdentamisen ja muiden edellytysten tarkemmalla määrittelyllä.

Mallissa otetaan huomioon luontodirektiivi, EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu suden kannanhoidollista metsästystä koskien ja muu keskeinen oikeuskäytäntö.

Kuluvana talvena 2020 – 2021 susia ei metsästetä kannanhoidollisin perustein, ministeriö toteaa tiedotteessaan.

Tällä hetkellä susia voi poistaa Suomen riistakeskuksen niin sanotuilla vahinko- ja turvallisuusperusteisilla poikkeusluvilla.

Susien ja muiden suurpetojen aiheuttamien kotieläinvahinkojen ehkäisyyn on myös mahdollista saada esimerkiksi aitatarvikkeita Suomen riistakeskukselta.

Lisätietoja poikkeusluvista ja vahinkojen ehkäisystä antavat muun muassa Suomen riistakeskuksen aluetoimistot.

Metsästäjäliitto toivoo nopeita päätöksiä

Tuoreessa kannanotossaan Suomen Metsästäjäliitto pitää valitettavana, että metsästystä ei voida aloittaa tänä talvena ilmeisestä tarpeesta huolimatta. Uhkaa ja vaaraa aiheuttaviin tilanteisiin tarvitaan liiton mukaan pikaisesti kuitenkin nykyistä tehokkaammat ratkaisut.

Liitto korostaa, että maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän lausunto Maaseudun tulevaisuudessa 18.11 ja maa- ja metsätalousministeriön tuore tiedote osoittavat,  että suden kannanhoidollinen metsästys voi alkaa talvella 2021–2022, mikäli susikanta ylittää määriteltävän suotuisan suojelun tason.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Samankaltaisia näkemyksiä ovat esittäneet myös monet muut tahot. Yksi räväkimmistä ulostuloista kuultiin entisen pääministeri Juha Sipilän suusta.

– Minun ei onneksi tarvitse enää miettiä liian tarkkaan sanomisiani. Susille nappi otsaan vaan, Sipilä kommentoi MTV:n mukaan.

Metsästäjäliitto korostaa susitilannetta maakunnissa

− Tämä on odotettu ja iso uutinen Suomen metsästäjäkunnalle. Liitto on työskennellyt asiassa hartiavoimin vuosia kotimaassa ja kansainvälisesti. On tärkeätä, että maakuntien vaikea susitilanne on ministeriössä kuultu, asetetussa työryhmässä on luotu ratkaisumalli ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutukselle on nyt asetettu selkeä aikataulu. Nyt on varmistettava, että suden kannanhoidollinen metsästys voi ehtojen täyttyessä alkaa vuoden päästä, korostaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Liiton mukaan Ruotsissa suden suotuisan suojelun tasoksi on määritelty hiljattain 300 sutta ja 30 laumaa. Kannanhoidollinen metsästys alkaa naapurimaassa tänä talvena.

Suomessa on tällä hetkellä Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion ennustemallin mukaan 262-366 sutta ja 29-41 laumaa 90 prosentin todennäköisyydellä.

Susihavainnot tärkeitä kanta-arvion perustana

Metsästäjäliitto kannustaa metsästäjiä ilmoittamaan susihavainnoista aktiivisesti. Tassu-järjestelmään tehtyjen varmistettujen havaintojen ja suden DNA-näytteiden tulokset ovat kanta-arvion perusta.

−Läpinäkyvän kanta-arvion on osoitettava susien määrän olevan yli suotuisan suojelun tason, ennen kuin metsästys voi alkaa. Kaikki jälkihavainnot on vietävä Tassu-järjestelmään ja susien DNA-näytteitä on kerättävä kattavasti koko massa, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola painottaa.

Metsästäjäliitto on esittänyt kulukorvausta DNA-näytteiden kerääjille keräyksen laajentuessa koko maahan.

−Toivomme, että metsästäjien kanta-arviotyön kuluja katettaisiin esityksen mukaisesti. Kanta-arvion luotettavan laadinnan edellytys on toimiva yhteistyö metsästäjien, Riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen välillä, muistuttaa Silpola.

Luontoliitto ei hyväksy metsästystä

Luonto-Liitto ei jaa näkemystä suden kannanhoidollisen metsästyksen sallimisesta. Luonto-Liitto on ollut mukana maa- ja metsätalousministeriön (MMM) asettamassa työryhmässä koskien susikannan hoitoa Suomessa.

Liitto korostaa, että sen tavoitteena on edistää suden suojelua, sekä ihmisen ja suden rinnakkaiseloa, ei suden  kannanhoidollista metsästystä.

Luonto-Liiton mukaan Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji, eikä harvalukuista susikantaa pidä hoitaa metsästämällä.

– Tällä hetkellä on olemassa ja kehitteillä lukuisia susivahinkoja estäviä ennaltaehkäisykeinoja tuotantoeläinten ja metsästyskoirienkin suojaksi kuten petoaidat, metsästyskoirien suojaliivit ja äänikarkotteet. Lisäksi on tärkeä levittää asiallista ja tutkimukseen pohjautuvaa tietoa sudesta ja lajin tärkeästä merkityksestä osana koko ekosysteemiä. Näillä tavoin voimme edistää ihmisen ja suden rinnakkaiseloa rakentavassa hengessä. Emme hyväksy maa- ja metsätalousministeriön tavoitetta aloittaa suden kannanhoidollinen metsästys, painottaa Francisco Sánchez Molina, Luonto-Liiton suurpetovastaava.

Lähteet: Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen Metsästäjäliitto, Luonto-Liitto, MTV, Maaseudun Tulevaisuus
Kuvituskuvat: Juan José González Vega, CC BY-SA 3.0 ja Mas3cf, CC BY-SA 4.0, via Wikimedia Commons ja Otavamedian arkisto/Antti Hentinen

Lue myös:
Suden ulosteet talteen – keräyskausi käynnistyi
Suomen susikanta tutkittu – ei viitteitä risteymistä koirien kanssa
Pantasusia ei tule lisää talvella 2021 – lupaprosessi on liian raskas
Susi kiinnostaa yli rajojen – Suomi, Ruotsi ja Norja virittelevät yhteistyötä
Epäilyttääkö susien määrä? Raportti selvittää laskentatavat
Suden metsästys: aloite kannanhoidollisen jahdin sallimiseksi kerää kannatusta