Siika on vesissämme varsin yleinen kalalaji, isoksi kasvavista lohikaloista varmasti yleisin. Siitä huolimatta sitä ei vapakalastajien ruokapöydissä kovin usein nähdä.
Syykin on selvä. Siikaa ei kannata lähteä pyytämään ihan milloin, mistä ja millä hyvänsä. Ajan, paikan ja pyyntivälineen pitää osua kohdalleen, ennen kuin minkäänlaisista saaliista pystyy haaveilemaan.
Viikko 47
Mitä: Siikaa
Mistä: Kymijoen Korkeakoskelta ja rannikolta
Millä: Madolla
Muista: Virvelin kanssa onkiminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin vaan vaatii kalastusluvan.
Ehkä tunnetuinta siiankalastusta on ootto-onkiminen etelärannikolla keväisin heti jäidenlähdön jälkeen. Silloin saaliit voivat olla parhaimmillaan ruhtinaallisia, ja jos vielä sääkin sattuu hemmottelemaan, ei pyyntitavan suosiota tarvitse ihmetellä.
Näin marraskuun puolivälissä sää harvemmin hemmottelee, mutta siian pyyntiin tarjoutuu mahdollisuus nytkin. Seuraavassa pari vaihtoehtoa.
Korkeakosken heittolaiturilla on säpinää parhaaseen siika-aikaan.
Korkeakoskella nappaa vaellussiika
Kymijoen Korkeakoski on erittäin suosittu joskin parhaaseen aikaan ruuhkainen onkipaikka.
Vaellussiian pyyntiin on varattu voimalan alapuolelle rakennetusta heittolaiturista sen yläpää. Loppuosa 300-metrisestä laiturista palvelee lohen ja taimenen kalastajia.
Vaikka voimalan ohi kulkee nykyisin kalaporras, suuri osa siioista jää pyörimään padon alle ja altistuu samalla kalastajien houkutuksille. Niitä ovat yleisimmin madot ja katkat.
Onkiviritys rakennetaan solmimalla virvelisiiman päähän reiluhko paino ja sen yläpuolelle siimaan yksi tai muutama koukku. Koukkujen lukumäärässä ei kannata ahnehtia, sillä sotkun sattuessa selvittely on perin työlästä.
Painon on oltava riittävän suuri pitääkseen viritys paikallaan pohjassa, jottei onki sotkeudu muiden lähituntumassa olevien kanssa. 50-100 grammaa riittänee useimmiten.
Pyydys heitetään virtaan, siima kelataan kohtalaisen kireälle ja vapa asetetaan pystyyn kaiteessa olevaa vapatelinettä vasten. Sitten vain odotetaan. Kun kärki nyökkii kalan merkiksi, on syytä rientää ongen luo, tehdä vastaisku ja kelata ripeästi saalis ylös.
Siikojen keskikoko lähentelee Korkeakoskella kiloa, joten kun saaliskiintiö yhtä lupaa kohden on seitsemän siikaa, voi hyvänä päivänä saada mukaansa muhkean pussillisen arvokalaa. Suurimmat vonkaleet voivat painaa jopa kaksi, kolmekin kiloa.
Lisätietoja osoitteesta www.korkeakoski.fi ja kalastuslupia www.lohikeskuskotka.fi.
Hopeista herkkua.
Rannikolle onkimaan
Edellä jo sivusimme keväistä siianpyyntiä rannikolla. Paljon huonommin tiedostetaan, että ootto-onkiminen voi tuottaa tuloksia myös syksyllä. Mitä lähemmäs jäiden tuloa edetään, sitä todennäköisempää siikojen tavoittaminen on.
Onkiminen tapahtuu tavallisimmin matalahkoilta, tasaisesti syveneviltä rannoilta, jossa vettä on yleensä alle viisi metriä. Virtaavat salmet ovat tyypillisiä onkipaikkoja, mutta voi tavallinen hiekka-sorarantakin osoittautua pelipaikaksi.
Onkiviritys rakennetaan siten, että paino sijoitetaan leikarin yläpuolelle ja leikarin alalenkkiin solmitaan 0,5-1 metrin siimatapsi yksihaarakoukkuineen (esimerkiksi numero 6). Syötiksi mato on ylivoimaisesti suosituin.
Paketti heitetään siikojen oletetulle olinpaikalle, kelataan siimasta liiat löysät pois ja tuetaan vapa vaikkapa kiveä tai haarakeppiä käyttäen rannalle pystyyn.
Kun siika nappaa syötin, pääsee siima vapaasti liikkumaan painolenkin läpi. Tärppi näkyy vavan kärjestä tai siiman liikkeestä ja aiheuttaa kalastajan kintuissa vipinää. Usein siika nielaisee syötin kurkkuun saakka, joten karkaamisen vaara on pieni vaikkei vastaiskua tekisikään.
Huomaa, että kalastonhoitomaksulla saa vapoja olla pyynnissä vain yksi, mutta jos hankkii kalapaikkakohtaisen luvan, voi vapamäärä kasvaa lupaehtojen puitteissa huomattavastikin.
Lisää vinkkejä:
► Viikko 18: Koskilta saa nyt ahvenia
► Viikko 19: Metsälammilta tulee haukea
► Viikko 20: Toutaimet ovat liikkeellä
► Viikko 21: Ongella särvintä ruokapöytään
► Viikko 22: Iltakalaan pintavieheillä
► Viikko 23: Avovesikaudella puree jigi
► Viikko 24: Harjusta tavoittelemaan
► Viikko 25: Kuhakarnevaali alkaa
► Viikko 26: Koko perheen kalaretki
► Viikko 27: Virroista ahventa ja kuhaa
► Viikko 28: Rohkeasti ruohojen sekaan
► Viikko 29: Leppoisasti soutu-uistelemaan
► Viikko 30: Aamuvuoroon tai sateeseen
► Viikko 31: Omaa rantaa opiskelemaan
► Viikko 32: Jigailua onkivavalla
► Viikko 33: Kesäkauden loppukiri koskilla
► Viikko 34: Puronieriäjahtiin Kemijoelle
► Viikko 35: Fongaus tarjoaa loputtomasti haasteita
► Viikko 36: Ota kalastusvälineet ruskaretkelle
► Viikko 37: Syysahventa jahtaamaan
► Viikko 38: Syysretki metsäjärvelle
► Viikko 39: Suurhaukea mereltä
► Viikko 40: Kirjolohi nappaa istarilammelta
► Viikko 41: Meritaimen kutsuu rannikolle
► Viikko 42: Hidasta jigailua rantamatalassa
► Viikko 43: Lokakuussa kuhastamaan
► Viikko 44: Jäitä odotellessa laituripilkille
► Viikko 45: Kalastuspaikkoja veneettömälle
► Viikko 46: Kirjolohta koskilta keinovalosta
