Uudet kansallispuistot etenevät ympäristöministeriöön tulleiden viiden esityksen kannustamina. Ministeriö kertoo nyt tehneensä saapuneista ehdotuksista selvityksen, jonka perusteella jatkotyöhön ryhdytään Sallatunturin ja Evon metsäalueen osalta. Päätöksestä kertoi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Sallatunturin osalta asia etenee vaihdikkaammin. Ministeriön mukaan kansallispuistosta voidaan heti ryhtyä valmistelemaan hallituksen esitystä, joka voitaisiin antaa eduskunnan käsiteltäväksi jo kevätkaudella 2021.

Evossa työ etenee verkkaisemmin. Jatkotoimet aloitetaan kokoamalla alueen toimijoista alueellinen työryhmä, jonka työn pohjalta valmistelussa edetään.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen Kuva: Otavamedian arkisto/Antti Hentinen

– Tänä vuonna suomalaiset ovat löytäneet luontoon ennennäkemättömällä innolla. Luonto on tuonut rauhaa poikkeusaikoina, ja kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat alkuvuonna jopa 20 prosentilla. Kansallispuistot ovat jokaisen suomalaisen ulkoilupaikkoja, mutta ennen kaikkea ne säilyttävät ja vahvistavat luonnon monimuotoisuutta. Kun luonto köyhtyy, tarvitsemme lisää näitä keitaita. Siksi on upeaa, että pääsemme nyt liikkeelle uusien kansallispuistojen perustamisessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen iloitsee.

Kansallispuistoverkoston laajentaminen on kirjattu pääministeri Marinin hallitusohjelmaan.

Metsäisten tunturien luontoa

Sallatunturin kansallispuisto perustettaisiin Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle luonnonsuojelualueelle. Noin 10 000 hehtaarin laajuinen alue on luontoarvoiltaan arvokas, ekologisesti ja maisemallisesti eheä kokonaisuus aivan Suomen itärajalla. Sallatunturin maisemat vaihtelevat tuntureista ja harjuista näyttävään, noin 250 metriä syvään Aatsinginhaudan rotkolaaksoon. Alueen luonnossa korostuvat vanhat, korkealla kasvavat ja tykkylumen muovaamat metsät sekä monimuotoiset aapasuot.

Kuva: Jouni Laaksonen

– Sallatunturin luonnonsuojelualue upeine tuntureineen ja ylänköineen, puhuttelevine vanhoine metsineen ja virkistävine purosyvänteineen muodostaa julkisin yhteyksin helposti saavutettavan ja silti koskemattoman erämaisen alueen. Alueen merkittävät luontoarvot ja valtakunnan rajan ylittävä ekologinen yhteys sekä matkailualueen laadukas palveluinfra luovat erinomaiset edellytykset kansainväliselle kestävälle luontomatkailulle. Sallan kansallispuisto vahvistaisi alueelle sen ansaitseman arvon ja lisäisi hyvinvointia ja elinvoimaa sallalaisille ja Sallan matkailulle, toteaa kunnanjohtaja Erkki Parkkinen.

Evolla jatkoselvitys käyntiin

Työryhmän tavoitteena olisi ehdottaa kansallispuistolle rajaus, joka ottaisi huomioon Evolla toimivien tahojen aluetarpeet sekä mahdollistaisi hirven kaadon puiston ulkopuolella. Puiston ulkopuolelle on tarkoitus rajata ainakin Hämeen ammattikorkeakoulun opetusmetsä ja partiolaisten leirialue.

Etelä-Suomen metsät ovat pirstaleisia ja vain muutama prosentti niistä on nykyisellään suojeltu. Evon metsäalue Kanta-Hämeessä on noin 8 000 hehtaarin pinta-alallaan eteläsuomalaisittain poikkeuksellisen laaja, yhtenäinen ja paikoin erämäinenkin vanhojen boreaalisten metsien alue. Evon metsät tarjoavat elinympäristöjä erityisesti lahopuulla ja palaneella puulla elävälle uhanalaiselle lajistolle. Alueella on paljon muutakin kuin metsäluontoa: harjuja, lukuisia pikkujärviä ja -lampia, pikkusoita ja virtavesiä sekä perinneympäristöjä. Talousmetsiäkin on, mutta ne voidaan jättää luonnontilaan tai lisätä monimuotoisuutta aktiivisin toimin.

– Laajentamalla Evon metsien suojelualuetta pystyisimme ehkäisemään metsien pirstaloitumisen ja samalla muodostuisi alue, jonka luontoarvot ja tärkeys kasvavat tulevien vuosien aikana. Evo on poikkeuksellisen hyvin tutkittu alue, joka on käytännössä toiminut luonnonlaboratoriona suomalaisille korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Luonnon monimuotoisuudelle ja tieteelle hyvin merkittävälle alueelle sopii erinomaisesti termi Tiedekansallispuisto, kertoo Evon kansallispuistoa esittäneen työryhmän jäsen John Loehr.

Uudet kansallispuistot viiden ehdokkaan joukosta

Tämän hallituskauden aikana ympäristöministeriölle on tehty kansallispuistoaloitteet kaikkiaan viidestä kohteesta: Sallatunturista, Korouoman rotkolaaksosta, Evon alueesta, Porkkalan saaristosta sekä Punkaharjun kansallismaisemasta ja Haarikon metsien yhdistetystä alueesta.

Ympäristöministeriössä on laadittu selvitys, jossa näitä kohteita on tarkasteltu yhtenäisin kriteerein. Lisäksi tarkasteltiin muutamia muita keskustelussa esiin nousseita mahdollisia kohteita.

Kuva: Antti Hentinen

Kansallispuiston perustamisen lähtökohtana ovat ympäristöministeriön mukaan luonnonsuojelulaissa sekä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n suojelualueluokituksessa kansallispuistoille asetetut edellytykset.

Kohteita on myös tarkasteltu nykyisen kansallispuistoverkoston kokonaisuuden näkökulmasta. Alueita arvioitaessa on huomioitu, miten kansallispuiston perustaminen edistäisi kohteen luontoarvojen suojelua sekä miten alue ja sen liikenneyhteydet mahdollistaisivat ekologisesti kestävän ja vähähiilisen matkailun.

Selvityksessä on tarkasteltu myös alueiden eheyttä sekä kansallispuistojen perustamisen aluetaloudellisia vaikutuksia.

– Suomen kansallispuistoverkosto on kansainvälisestikin tunnettu ja tunnustettu korkeasta laadustaan. Siksi uuden puiston perustamista edeltää perusteellinen selvitystyö, ja päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Kansallispuistot ovat suojelualueverkostomme helmiä. Ne turvaavat luontomme monimuotoisuutta ja tarjoavat upeat puitteet luonnossa liikkumiselle ihan jokaiselle. Samalla uudet kansallispuistot ovat perinteisesti piristäneet aluetaloutta merkittävästi, ministeri  Krista Mikkonen sanoo.

Lähde: Ympäristöministeriö Kuvituskuvat: Otavamedian arkisto/Jouni Laaksonen ja Antti Hentinen

Lue myös: Kansallispuistojen turvallisuus tutkitaan – syynä onnettomuudet ja kasvaneet kävijämäärät