Pantasusia on pidetty pitään yhtenä luotettavimmista susikannan seurantaratkaisuista, mutta Luonnonvarakeskus kertoo luopuvansa pannoitusponnistuksista ainakin tulevan talven osalta. Luke kertoo kehittävänsä kuitenkin kannanarviointia ja siihen liittyviä menetelmiä edelleen.

Jatkossa esitettävä arvio pohjautuu yhä vahvemmin DNA-näytteistä saataviin tietoihin, Tassu-tietojärjestelmään kirjattuihin susihavaintoihin ja tutkimustietoon suden biologiasta, Luke kertoo.

− Susien pannoittamiselle ei ole nykyisellään riittäviä edellytyksiä. Pannoituksiin liittyvä lupahallinto on hyvin kuormittavaa, eikä siinä ole vuoden aikana tapahtunut muutosta parempaan. Tämän lisäksi pannoituksia tekevien työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden takaamiseen ei ole vielä riittävän toimivia ratkaisuja, kertovat tutkimuspäällikkö Katja Holmala ja ryhmäpäällikkö Otso Huitu Lukesta.

Ohjelmajohtaja Sirpa Thesslerin mukaan pannoitusten poisjääminen ei heikennä suden kanta-arvion luotettavuutta. DNA-analytiikka on niin kehittynyttä, että se pitkälti korvaa pannoituksista saatavaa tietoa.

Metsästyksen näkökulmasta tilanne on hankala

Metsästyksen näkökulmasta tilanne on hankala. Vaikka pannoitukset ovat kattaneet noin 25 prosenttia Suomen susireviireistä, metsästäjät ovat Luonnonvarakeskuksen mukaan katsoneet, että käytössä olevista menetelmistä pantaseuranta on tehokkain tapa pienentää metsästyskoiriin kohdistuvia riskejä.

Pannoituksia on tehty pääasiassa valtion mailla Itä-Suomessa ja Kainuussa.

Luke saa koe-eläinluvan mukaan pannoittaa eläimiä vain tutkimustarkoituksiin. Susia on pannoitettu viimeksi kevättalvella 2019. Näistä pannoista viisi lähetti marraskuun puolivälissä edelleen tietoa kyseisen suden liikkeistä.

Pannat ikääntyvät, sillä uusia ei pannoitettu kevättalvella 2020. Taustalla oli Luken työntekijöiden työturvallisuuteen liittyneet kysymykset, pannoitusten raskas lupabyrokratia ja susien sijaintitiedot näyttävän pantapalvelun laajat tekniset toimintahäiriöt.

Pantasusi

Suden ja koiran jäljen erottaminen onnistuu usein jo pelkän jäljen muodon ja koon perusteella. Kuvan jälki on koiran jättämä.

DNA-analyysit seurantatyökaluina

Luke kertoo kehittäneensä viime vuosina DNA-menetelmän käyttöä kannanarvioinnissa ja tutkimuksessa. Tulevana talvena DNA-näytekeräys laajenee kaikille susien lauma- ja parireviireille.

DNA-seurannan avulla saadaan tietää susista asioita, jotka eivät paljastu millään muulla menetelmällä. Sen avulla tunnistetaan susiyksilöitä ja saadaan tietoa reviirien rajoista. DNA voi kertoa myös siitä, kuinka monta sutta yksittäisellä reviirillä elää ja onko reviirillä vanhempien lisäksi uudet jälkeläiset.

Pantaseurantaa on vaikea laajentaa koko maan kattavaksi, sillä Länsi- ja Etelä-Suomessa maanomistus on pirstaloitunutta ja lupia on vaikea saada riittävän isoille yhtenäisille maa-alueille.

Myös kansainvälinen tutkimusyhteistyö lavenee entisestään ja kansalaisaloite susien kannanhoidollisen metsästyksen sallimiseksi etenee eduskuntaan.

Tassu-havaintojen merkitys keskeinen

Kattavat havainnot ovat Luonnonvarakeskuksen mukaan yksi laadukkaan kanta-arvion kulmakivistä. DNA-keräys ja petoyhdyshenkilöiden kirjaamat Tassu-havainnot kulkevat käsi kädessä, sillä näytekeräysalueet kohdennetaan Tassuun kirjattujen susihavaintojen pohjalta.

Tutkimuksen ja kannanseurannan lisäksi havaintotietoja käyttävät poliisi ja Suomen riistakeskus. Esimerkiksi poikkeuslupapäätöksissä käytetään Tassu-järjestelmään kirjattuja havaintoja pihakäyntejä tekevistä susista.

Verkkopalvelusta apu metsästyksen suunnitteluun?

Tällä hetkellä kahden edeltävän kuukauden Tassu-havainnot näkyvät Riistahavainnot.fi-sivustolla.

Luke kertoo kehittävänsä yhteistyössä tiedonkäyttäjien kanssa uutta Riistahavainnot.luke.fi -palvelua.

Palvelussa näkyy jo nyt valmisteilla oleva monilajinen karttapalvelu, jossa on myös mahdollisuus tarkastella suurpetojen tuoreita havaintotietoja eri aikajaksoilla.

Kehitteillä olevan palvelun toivotaan auttavan tulevaisuudessa myös metsästyksen suunnittelussa.

Lähde: Luonnonvarakeskus Kuvituskuvat: User:Mas3cf, CC BY-SA 4.0,  ja Antti Hentinen

Lue myös:
Suomen susikanta tutkittu – ei viitteitä risteymistä koirien kanssa
Epäilyttääkö susien määrä? Raportti selvittää laskentatavat
Susi kiinnostaa yli rajojen – Suomi, Ruotsi ja Norja virittelevät yhteistyötä
Suden ulosteet talteen – keräyskausi käynnistyi
Suden metsästys kerää kannatusta – kansalaisaloitteeseen 50 000 allekirjoitusta alle viikossa
Suden metsästys: aloite kannanhoidollisen jahdin sallimiseksi kerää kannatusta