Sähköinen saalisseuranta on Suomessa arkipäivää. Hirvikannan hoidon suunnittelu puolestaan pohjautuu hirvitalousalueisiin. Hirvitalousalueille asetetaan tavoitteet sekä tuotetaan kanta-arviot ja verotussuunnitelmat, joiden mukaisesti hirvikantaa hoidetaan metsästämällä.

Sähköisten järjestelmien tuottama lähes reaaliaikainen tieto käynnissä olevan metsästyskauden saaliista auttaa kohdentamaan metsästyspainetta täsmällisesti alueille, joilla hirviä on poikkeuksellisen paljon.

Suomen riistakeskus myöntää alueiden metsästysseuroille tai yhteisluville hirvenpyyntiluvat asetettujen tavoitteiden ja kantatietojen pohjalta.

Hirvenmetsästyksen saalisseuranta ja -raportointi on siirtynyt sähköisiin järjestelmiin. Sähköinen saalisseuranta tapahtuu käytännössä Suomen riistakeskuksen Oma riista -palvelun avulla metsästäjät raportoivat metsästyksen yhteydessä havaitut ja kaadetut hirvet.

Tietojen pohjalta Luonnonvarakeskus tuottaa reaaliaikaista hirvenmetsästyksen seuranta-aineistoa riistahavainnot.fi -palvelussa, jota hyödyntämällä voi tehdä havaintoja ja ohjata toteutuvaa hirvenpyyntiä.

Sähköinen saaliseuranta poikii suosituksia

Suomen riistakeskus Rannikko-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla on neljä erillistä hirvitalousaluetta. Kahdella hirvitalousalueella, jotka muodostavat Kristiinankaupungista Pietarsaareen ja edelleen Lappajärveltä Jalasjärvelle käsittävän alueen hirvikanta on selvästi tavoitetta suurempi.

Tihentymäalueella riistakeskus suosittaa nyt kaikkien myönnettyjen hirvenpyyntilupien käyttämistä. Pankkilupien osalta pyyntilupia voidaan kohdistaa vasojen sijaan myös aikuisiin naaraisiin. Lisäksi suositellaan hirvenmetsästyksen jatkamista vuoden loppuun asti.

Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaan itäosien hirvitalousalueilla kanta on puolestaan asetetun tavoitteen suuruinen. Näillä alueilla niin sanottujen peruslupien käyttö on riittävää. Pankkilupia tulee käyttää vain alueilla, joilla on ilmennyt hirvivahinkoja, Suomen riistakeskus korostaa.

Hirvenjäljet

Liikennekolarit vähentyneet

Kuluvalta vuodelta käytettävissä olevien tietojen perusteella hirvien aiheuttamat liikennekolarit sekä metsätalousvahingot vaikuttavat vähentyvän viime vuosista. Myönteinen kehitys johtunee edellisvuosiin verrattuna pienemmästä hirvikannasta sekä poikkeuksellisen leudoista talvista, riistakeskus arvioi.

Metsästyksen ja syksyisen kiima-ajan lisäksi hirvien siirtyminen marras-joulukuun vaihteessa talvilautumille lisää kolaririskiä, mikä erityisesti hämärän aikaan autoilevan kannattaa ottaa huomioon.

Lähde: Suomen riistakeskus -Pohjanmaa Kuvituskuvat: Otavamedian arkisto Ari Heinonen ja Antti Hentinen

Lue myös: Valkohäntäpeura, lahja josta tuli ongelma