Hullun lehmän taudin sukulaissairaus Suomessa on varmistunut, vahvistaa Ruokavirasto. Kyseessä on toinen varma hirvieläimen TSE-tautitapaus. Tauti löytyi Laukaassa, Keski-Suomessa huonokuntoisena lopetetusta iäkkäästä naarashirvestä.

Arviolta 18-vuotias naarashirvi löytyi hirvijahdin yhteydessä maastosta nääntyneenä makaamasta. Heikkokuntoinen eläin lopetettiin ja sen pää toimitettiin ohjeiden mukaisesti Ruokavirastoon TSE-taudin varalta tutkittavaksi lokakuun lopulla.

Hirvieläinten TSE-taudit ovat hitaasti eteneviä sairauksia, jotka johtavat aina eläimen kuolemaan. Niiden ei tiedetä koskaan tarttuneen ihmiseen.

Suomen ensimmäinen TSE-tapaus todettiin kuolleena löydetystä, 15-vuotiaasta hirvestä Kuhmossa alkuvuonna 2018.

Samaa sairausryhmää kuin hullun lehmän tauti

Ruokavirasto täsmentää, että hirvieläinten näivetystauti CWD (chronic wasting disease) ja muut TSE-taudit (transmissible spongiform encephalopathy) kuuluvat samaan prionien aiheuttamaan aivotautiryhmään kuin esimerkiksi hullun lehmän tauti (BSE, bovine spongiform encephalopathy).

Näivetystautia esiintyy yleisesti Pohjois-Amerikassa. Euroopassa CWD:tä löydettiin ensimmäistä kertaa Norjassa luonnonvaraisista tunturipeuroista keväällä 2016.

Kyseinen populaatio hävitettiin kokonaan taudin leviämisen estämiseksi. Tänä vuonna CWD löydettiin Norjasta kuitenkin uudelleen hävitetyn tunturipeurapopulaation naapuripopulaatiosta.

Norjan tapausten vuoksi EU käynnisti vuonna 2018 kolmivuotisen seurantaohjelman Ruotsissa, Suomessa, Puolassa ja Baltian maissa. Suomessa TSE-tautien esiintymistä luonnonvaraisissa hirvieläimissä ja poroissa on tutkittu jo vuodesta 2003 alkaen.

Tähän mennessä Suomessa on tutkittu yhteensä kaiken kaikkiaan noin 5 000 eläintä. Niistä vain kahdesta on saatu positiivinen tulos. Myös Ruotsista ja Norjasta on löytynyt vastaavanlaisia yksittäisiä TSE-tapauksia vanhoista hirvistä. Kyseessä on kuitenkin eri tauti kuin Pohjois-Amerikassa ja Norjan tunturipeuroissa todettu tarttuva CWD.

Hirvenjäljet

Ei tiettävästi tartu eläimestä toiseen

Vanhoissa hirvissä tavattu TSE-tautimuoto ei tiettävästi tartu eläimestä toiseen ja sen löytyminen ei johda vastaaviin seurauksiin kuin tarttuvan CWD-taudin eli näivetystaudin kohdalla.

Varmuuden vuoksi Laukaan seudulla tehostetaan näytteenottoa hirvieläimistä, Ruokavirasto kertoo. Hirvieläinten minkään TSE-taudin ei tiedetä koskaan tarttuneen ihmiseen. Ei siis myöskään hirvieläimestä toiseen helposti tarttuvan CWD:n. Hullun lehmän taudin sukulaissairaus Suomessa ei siis aiheuta vaaraa.

Hirvieläinten näivetystaudin kolmivuotinen seurantaohjelma on päättymässä tämän vuoden lopussa, mutta tavoitenäytemäärästä puuttuu Suomessa yhä noin 500 näytettä. Ruokavirasto pyytää paliskuntia, metsästäjiä ja SRVA-henkilöitä lähettämään näytteitä kaikkialta Suomesta.

Näytteeksi sopivat kaikki lihantarkastuksessa hylätyt, kuolleena löydetyt, sairaana tai heikkokuntoisena lopetetut tai liikenneonnettomuuksissa kuolleet, yli vuoden vanhat hirvieläimet.

Seurantaa on tarkoitus jatkaa myös kolmivuotisen seurantaohjelman jälkeen, mutta sen täsmällisemmästä sisällöstä kerrotaan Ruokaviraston mukaan myöhemmin.

Lähde: Ruokavirasto Avauskuva: Diego Delso, CC BY-SA 4.0, Kuvituskuva: Antti Hentinen

Lue myös:Jänisrutto runsastuu loppukesällä – avuksi verta imeviltä hyönteisiltä suojautuminen